Teema

Miten vanhempien riitely vaikuttaa lapseen?

Miten vanhempien riitely vaikuttaa lapseen, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow?

– Vähimmillään riidat väsyttävät lasta, pahimmillaan pelottavat ja onnellisimmillaan ovat opiksi. Fiksusti hoidettuna riitely pysyy selkeillä vesillä, eli parhaimmillaan lapsi kuulee vain että: ”Ai noi on tuosta eri mieltä.”

– Lapsi ei halua kumpaakaan vanhempaa nöyryytettävän, eikä minkäänlaista uhkaa saa olla ilmassa. Lapsi voi pelätä itsensä, sisarusten tai jommankumman vanhemman puolesta tai sitä, että hänet vedetään mukaan. Hän voi kokea syyllisyyttä aikuisten riidoista ja koettaa hoitaa kaiken niin erheettömästi, ettei toisi itse lisämurheita perheeseen.

– Koti, jossa lapsi joutuu kuuntelemaan liikoja riitoja, ei ole lepopaikka. Myös jäätävä hiljaisuus on riitelyä. Aikuisen on hyvä muistella, miltä omien vanhempien riitely tuntui.

Voiko riitelystä keskustella lapsen kanssa?

– Kyllä voi ja pitääkin keskustella asioista, jotka koskevat häntä, kuten riidat, joita hän joutuu kuuntelemaan.

– On tehtävä selväksi, ettei ole mitään hätää eikä lapsi ole osallinen saati syyllinen riitaan. Tärkeää on, että lapsi käsittää, mistä aikuiset ovat eri mieltä ja ettei kumpaakaan vedetä lokaan.

Koska riitoja kuitenkin on, mikä on hyvä muistaa lapsen läsnä ollessa?

– Että kinattaisiin vain, jos todella on aihetta puolustaa kantoja juuri tässä kohtaa. Lapsia ei tule pelotella sillä, että erimielisyydessä on jotain pelottavaa, huonoa tai hälyttävää, sillä meistähän lapset oppivat puolustamaan itseään myös perheen ulkopuolella. Mutta kukaan ei saa kokea mitään uhkaavaa, eikä kumpaakaan saa mustamaalata.