Teema

Mummun ryijy lämmittää mieltä

Kirsi Ojansuu-Kaunisto on perinteisten ryijyjen ystävä. Hän omistaa yhdeksän erityyppistä seinätekstiiliä. Kuva: Terho Aalto, arkisto

Hämeenlinnassa asuva Kirsi Ojansuu-Kaunisto on perinteisten ryijyjen ystävä. Hän omistaa yhdeksän erityyppistä seinätekstiiliä.

Ryijyinto alkoi surusta: rakas mummu menehtyi, ja Ojansuu-Kaunisto sai perintönä äidinäitinsä itse tekemän ryijyn vuodelta 1935.

– Itse en tuosta mummun ryijystä luopuisi mistään hinnasta. Olisi hienoa itsekin tehdä ryijy, joka lähtisi samalla tavalla perinnöksi lapsenlapsille.

Vielä Ojansuu-Kaunisto ei ole löytänyt aikaa suuritöisen ja tilaa vaativan ryijyn tekoon. Sen sijaan hän on löytänyt useita ryijyjä kirpputoreilta.

Kaikki eivät ymmärrä vanhojen ryijyjen arvoa. Käsityön Ystävien ryijypaketit ovat hintavia, mutta kirpputoreilta ryijyn voi löytää jopa alle sadalla eurolla.

– Esteetikkona ja tekstiilitaiteen ystävänä olen todella innoissani tehdessäni löydön kirpputorilta. On parempi, että itselle vieras ryijy laitetaan kiertoon kuin kellariin homehtumaan.

Jos ryijyn saa lahjaksi eikä sille ole tilaa, myydään se kenties tajuamatta sen todellista arvoa. Ryijy ei välttämättä sovi jokaisen sisustukseen.

– Tyystin vieras ryijy ei ehkä synnytä tunteita, koska sinua ei ole “ommeltu” ryijyn sisään. Heti kun ryijy on vaikkapa mummolasta tuttu, kehittyy siihen erityinen suhde. Niin kuin minulla.

Seinätekstiiliin liittyvä lämpö on ollut aiempina vuosikymmeninä konkreettisempaa. Talonpoikaiskulttuurissa lämmin ja kestävä ryijy oli tärkeä peittona. Siihen on myös kirjattu paikallisia ja maakunnallisia kuvioaiheita.

Ryijyn suosio on Ojansuu-Kauniston mielestä aaltoliikkeessä. Juuri nyt niitä arvostetaan.

– En usko, että ryijy koskaan katoaa, mutta se muuttaa muotoaan. Käsillä tekemisessä on jotain mittaamatonta arvokasta.