Teema

Münchenin olutpuutarhoissa omat eväät kuuluvat asiaan

Biergartenit kastanjapuiden varjossa ovat houkutelleet janoisia baijerilaisia jo vuosisatoja.
”Prost!” Wilhelm Belschner tunnustautuu Augustiner-Kellerin kanta-asiakkaaksi.

Baijerin pääkaupungissa Münchenissä pitkälle iltapäivään jatkunut sade on vaihtunut lämpimäksi auringonpaisteeksi, mutta perinteikkäässä Augustiner-Kellerin biergartenissa on vielä rauhallista. Paikalla on vasta parisenkymmentä asiakasta.

Kastanjapuiden varjossa päivän lehteä lukeva Wilhelm Belschner kertoo biergarteneiden eli olutpuutarhojen olevan müncheniläisille tärkeä asia.

– München ja biergartenit kuuluvat yhteen. Samanlaista ei ole missään muualla, hän toteaa.

Belschner itse viettää aikaa biergarteneissa kolmesta neljään kertaa viikossa. Parhaiten hän viihtyy nimenomaan Augustiner-Kellerissä.

– Täällä on niin kaunista ja paljon kastanjapuita, Belschner sanoo.

– Toki Münchenissä on muitakin kauniita biergarteneita, mutta tämän sijainti on minulle paras. Täällä näkee myös paljon hyviä ystäviä. Kaiken lisäksi henkilökunta on miellyttävää ja palvelu erinomaista.

Muutama sata metriä Münchenin päärautatieasemalta luoteeseen sijaitseva Augustiner-Keller on Münchenin vanhin biergarten. Se on mainittu kaupungin kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1812. Perinteikkyyttä ja idyllisyyttä vain korostaa se, että paikka ei ole juurikaan muuttunut sitten vuoden 1895. Biergarteneiden hygienia- ja puhtaustarkastuksissa se on silti pitänyt kärkisijaa vuodesta toiseen.

Augustiner-Kellerin vastakohta on kaupungin toisella laidalla sijaitseva Paulaner am Nockherberg, joka avattiin uudistettuna viime helmikuussa. Viimeisen päälle siistin ja laitetun paikan hintatasokin on vastaavasti kilpailijoitaan korkeampi.

 

Oluen panemisella on Münchenin alueella pitkät perinteet. Tienoon vanhin panimo Augustiner katsoo historiansa alkaneen siitä, kun augustiinimunkit rupesivat valmistamaan olutta luostarissaan Frauenkirchen lähistöllä vuonna 1328. Augustiner on tätä nykyä kaupungin ainoa yksityisessä omistuksessa oleva suurpanimo.

Aikanaan oluen valmistus oli paloturvallisuuden takia sallittua ainoastaan talvikuukausina, ja säilyvyyssyistä olut varastoitiin kastanjapuiden varjostamiin kellareihin. Kun kesähelteellä olutta koteihinsa hakemaan tulleet müncheniläiset tuntuivat viihtyvän kastanjojen viilentämissä puistoissa, niissä alettiin tarjoilla olutta ja pientä suolaista.

Majatalojen ja ravintoloiden isännät kuitenkin nostivat asiasta metelin, ja riita ratkaistiin sallimalla oluen myynti mutta kieltämällä ruoan myynti. Jokaisen, joka halusi nauttia oluensa ohella purtavaa, oli tuotava omat eväät mukanaan.

Vaikka biergartenit ovat saaneet myydä ruokaa jo pitkään, vanha käytäntö on edelleen olennainen osa baijerilaista biergarten-kulttuuria. Pienemmissä terassihenkisissä paikoissa suhtautuminen omiin eväisiin saattaa olla jyrkempää.

Isoissa biergarteneissa on pienet pöytiintarjoilualueet, mutta muutoin ruuat ja juomat käydään keräilemässä myyntitiskeiltä.

Ruoka on samaa tuhtia tavaraa kuin perinteisissä baijerilaisissa oluttuvissa. Erilaisia makkaroita, possun potkaa, rasvaista possun mahaa, kanaa, perunasalaattia, knöödeleitä sekä pehmeästä juustosta, voista ja mausteista sekoitettua Obatzdaa, joka nautitaan leivän tai pretzelin (saksaksi brezel tai brez’n) kanssa.

Jokunen kevyempikin vaihtoehto on yleensä tarjolla. Kalaa saa vain vilkkaina päivinä ja tiettyyn kellonaikaan.

 

Perusjuoma on helles, vaalea lager-olut, joka ainakin perinteikkäimmissä paikoissa lasketaan suoraan puutynnyristä ilman lisättyä hiilihappoa. Oletuskokona on litran vetoinen massi, mutta usein hellesin saa myös puolen litran tuopissa. Vehnäolut taas tarjoillaan lähtökohtaisesti puolikkaana.

Vaikka Baijerissa yhden oluen nauttimista ruokajuomana ei katsota pahalla, valitsevat monet lounasruokailijat juomakseen puoliksi olutta ja puoliksi sitruunalimonadia sisältävän radlerin tai täysin alkoholittoman vaihtoehdon.

Useimmat biergartenit ovat avoinna myös talvikaudella, jolloin juomapuolta hallitsee paikallinen glögi, glühwein.

Münchenin suurimmassa puistossa Englischer Gartenissa sijaitseva Chinesischer Turm esimerkiksi järjestää omat joulumarkkinat ja on avoinna jouluun asti. Tammi-helmikuun se on kiinni.

Nymphenburgissa sijaitseva Königlicher Hirschgarten puolestaan houkuttelee talvikävijöitä tarjoamalla puitteet Alpeilta alkunsa saaneelle curlingin sukulaislajille Eisstockschiessenille eli jääkolkalle. LM-HäSa

München

Mikä: Baijerin osavaltion pääkaupunki Etelä-Saksassa. Perustettu vuonna 1158.

Asukasluku: 1,46 miljoonaa asukasta.

Pinta-ala: 310,4 km2.

Korkeus merenpinnasta: 520 metriä.

 

Milloin?

Ihasteltavaa ja ihmeteltävää riittää ympäri vuoden.

Oktoberfest alkaa kaupungissa tänä vuonna 22. syyskuuta.

Miten?

Helsinki-Vantaan kentokentältä on päivittäin useita lentoja Müncheniin.

Majoitus

Hotelleja ja muita majapaikkoja on moneen lähtöön.

Oktoberfestin aikaan kaupungissa on täyttä ja kallista, ja majoitus on syytä varata jo hyvissä ajoin etukäteen.

Suosittuja biergarteneita

Augustiner-Keller. Münchenin vanhin biergarten. Mainittu kaupungin kartassa jo vuonna 1812. 5 000 asiakaspaikkaa.

Königlicher Hirschgarten. Münchenin, Baijerin ja todennäköisesti koko maailman suurin olutpuisto. Tilaa jopa 8 000 oluen ystävälle. Ravintola perustettu vuonna 1791, biergarten hieman myöhemmin.

Chinesischer Turm. Biergarten vuonna 1790 rakennetun 25 metriä korkean kiinalaisen tornin juurella Englischer Garten -kaupunkipuistossa. 7 500 asiakaspaikkaa.

Park Café. Noin 2 000 henkeä vetävä biergarten keskeisellä paikalla Alter Botanischer Gartenissa lähellä päärautieasemaa.

Hofbräukeller. Idyllinen biergarten Wiener Platzilla Haidhausenin kaupunginosassa. 2 100 asiakaspaikkaa.

Münchenissä on laskettu olevan ainakin 120 biergartenia. Niistä pariinkymmeneen mahtuu vähintään tuhat asiakasta.