Teema

Musiikki auttaa hallitsemaan muille kuulumattomia ääniä

Nuori nainen kuuntelee tyytyväisenä musiikkia asunnossaan Seinäjoella. Elämä on tasaantunut. Viimeisen vuoden aikana hän on kuullut hyvin vähän muille kuulumattomia ääniä.

Meni vuosi ennen kuin Anni Tervonen uskalsi 15-vuotiaana puhua äänistä kenellekään.

Itsensä vahingoittamiseen kehottava puhe alkoi koulukiusaamisen seurauksena. Sen voittamiseen tarvittiin sairaalahoitoa. Lukion käynnistä ei tullut mitään.

Erityisen tärkeänä toipumiselleen hän pitää vertaistukea, jota Suomen Moniääniset -yhdistys järjestää useilla paikkakunnilla.

Harhaääni näkyy kuuloaivokuorella heikkona aktivoitumisena samaan tapaan kuin puheen kuvittelu. Oikean äänen kuulemiseen liittyy voimakkaampi aktivoituminen, kertoo psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, aivotutkija Tuukka Raij Aalto-yliopistosta.

– Kyse näyttää olevan siitä, että harhaääneen liittyvää kokemusta ei tunnisteta omien aivojen tuottamaksi ”kuvitteluksi”. Se joko syntyy tavallisesta kuvittelusta poikkeavalla mekanismilla tai sitten mekanismit, jotka liittyvät omien mielikuvien tunnistamiseen omiksi mielikuviksi, pettävät.

Äänien kuulemiseen liittyy monenlaisia aivolöydöksiä.

Aivojen harmaassa aineessa ja valkean aineen radoissa esiintyy usein pieniä muutoksia, ja äänien kuulemisen aikana aktivoituvat useat aivoalueet. Aktivoituminen muistuttaa osaltaan puheen kuvitteluun liittyvää aivotoimintaa, mutta myös eroja on havaittu.

Löydösten merkitystä ei vielä täysin ymmärretä, eikä aivotutkimus kykene selittämään tyhjentävästi, miten ja miksi äänet syntyvät. Harhaääniä kuulevien henkilöiden aivojen rakennetta ja toimintaa on tutkittu muun muassa magneettikuvauksella.

Terveillä ihmisillä ääniä voi esiintyä varsinkin unen ja valveen rajamailla. On kuulevinaan nimensä sanottavan hälyäänten joukossa. Kyse on pikemmin aistihairahduksesta tai väärintulkinnasta kuin ääniharhasta.

Psykoosisairauksissa ääniharhat ovat tyypillisesti toisten ihmisten puhetta, joka liittyy itseen jollakin merkityksellisellä tavalla. Näitä ääniä voi kuulua hyvinkin paljon pitkin päivää.

– Varsinaisissa harhoissa kuulija ei itse tiedä, että kyse on harhoista, vaan hän pitää niitä todellisena. Ajan myötä harhaäänet voi kuitenkin oppia tunnistamaan harhoiksi, Raij sanoo.

Pelkkä äänien kuuleminen ei ole sairaus, mutta äänien kuulemiseen voi liittyä psykoosijaksoja, kuten jatkuvaa tunne-elämän latistumista ja tiedonkäsittelytoimintojen vaikeutumista.

– Jos kuulee puhetta, jota muut eivät kuule, on hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa. Hoitamattomat psykoosit voivat haitata vaikeasti elämää.

Harhaäänet voivat kertoa omasta mielestä samaan tapaan kuin unet ja olla siten kiinnostavia ja hyödyllisiä. Kaikki äänet eivät liity hoidon tarpeeseen. Kyse on lääketiedettä laajemmasta ilmiöstä.

Psykiatrisia ja neurologisiakin aivosairauksia sairastavilla harhaäänet ovat huomattavasti tavallisempia kuin muilla ihmisillä.

Psykiatrian professori Juha Veijola Oulun yliopistosta sanoo, että ihminen voi kuulla ääniä, joita todellisuudessa ei ole. Se ei ole harvinaista.

Harhaäänenä voi kuulla kännykän soiton, jonka ajattelee kuulleensa väärin. Se on lievin muoto.

Vakavampaa on ajatella, että joku kiusaa.

Äänten kuuluminen ei sinänsä ole sairaus. Paljon vaikuttaa ihmisen kokonaistilanne ja miten hän ääniin suhtautuu.

Pahimmillaan skitsofreniaa sairastava voi kuulla kahden ihmisen keskustelua ja uhkaavia ääniä.

Päivän lehti

7.6.2020