Teema

Nenän sivuonteloleikkausten määrissä suuria alueellisia eroja: “Osa eroista jäi selittämättömiksi”

Kainuu hakee alhaisen leikkauslukeman selitystä väestön perusluonteesta, hoitokriteerien yhtenäisestä noudattamisesta ja yksityislääkäreiden vähäisyydestä.

Pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen vuoksi tehtävien sivuonteloleikkausten määrissä on suuria sairaanhoitopiirien välisiä eroja. Näin kertoo tutkimus, johon leikkaustiedot saatiin koko väestön kattavista hoitorekisteritiedoista vuosilta 2013–2015.

Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 0,71 sivuonteloleikkausta tuhatta asukasta kohti, mutta moni sairaanhoitopiiri poikkeaa keskiarvosta. Esimerkiksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan piireissä leikkauksia tehdään 0,9–1,2 tuhatta asukasta kohden, mutta Kainuun, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen piireissä vain 0,3–0,4.

Erot leikkaustaajuuksissa (leikkausta tuhatta asukasta kohti) ovat tilastollisesti merkitseviä eli on epätodennäköistä, että ne olisivat sattumaa. Tutkimustulokset on vakioitu iällä ja sukupuolella.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään lähes 30 prosenttia kaikista sivuonteloleikkauksista, ja piirin leikkaustaajuus osuu valtakunnallisen keskiarvon tuntumaan. Myös kaikissa muissa yliopisto-sairaanhoitopiireissä, Pirkanmaata lukuun ottamatta, leikkaustaajuus on valtakunnallista keskitasoa.

Osa eroista jäi selittämättömiksi

Tutkijaryhmä havaitsi, että parempi lääkäripalvelujen saatavuus selittää korkeaa leikkaustaajuutta muista tekijöistä riippumatta. Se ei kuitenkaan yksin selitä suuria alueellisia eroja.

– Osa eroista jäi selittämättömiksi. Ne voivat liittyä yksilölliseen vaihteluun lääkärin potilaan kanssa tekemissä sivuonteloleikkauspäätöksissä, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Kainuussa on jo pohdittu, mistä alueelliset erot ja Kainuun alhainen leikkauslukema mahtavat johtua.

– Se on varmasti tilastollisesti totta, että meillä leikataan vähemmän, mutta se ei johdu siitä, että hoidon saatavuus olisi huono. Meillä on ihan samat hoitokriteerit kuin muuallakin eikä ole sillä lailla, että meillä olisi järkyttävän pitkät poliklinikkajonot ja ihmiset hakeutuisivat muualle hoidettavaksi, Kainuun keskussairaalassa työskentelevä korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Jouko Kotimäki kiteyttää pohdinnan yhteenvetoa.

Yksi perussyy voi kummuta kainuulaisen kansan perusluonteesta.

– Ei ole kysymys siitä, että kainuulaisia ei leikattaisi silloin kun on aihetta, vaan ensinnäkään kainuulaiset eivät hakeudu leikattavaksi, koska täällä ei vähässä kummassa ihan joka jutusta ja risauksesta lähdetä liikkeelle.

Toinen syy voi löytyä siitä, että Kainuun tiivis ja pieni lääkäriporukka noudattaa hoitokriteerejä yhtenäisesti.

– Sellaisissa paikoissa, missä on paljon lääkäreitä, voivat kriteerit vähän vaihdella. Me arvioimme selkeästi, tuleeko potilas hyötymään leikkauksesta vai onko siitä enempi haittaa. Tietyissä tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi yli 65-vuotiaille tulevan enemmän haittaa kuin hyötyä, Kotimäki kertoo sivuonteloleikkauksista.

Kolmas syy voi piillä siinä, että Kainuussa on vähemmän yksityislääkäritarjontaa kuin etenkin sellaisilla paikkakunnilla, missä on yliopistollinen sairaala. Asiaa pohdittiin jo nielurisaleikkausten alueellisten erojen yhteydessä.

– Esimerkiksi Tampereella leikataan monta kertaa enemmän kuin täällä Kainuussa. Silloin ainakin todettiin, että huomattavasti enemmän näytetään leikattavan sellaisilla paikkakunnilla, missä on paljon yksityislääkäreitä. Jos on hirveän paljon tarjontaa, niin silloin se johtaa enemmän myös toimenpiteisiin.

Leikkaustaajuuksissa alueellista vaihtelua

Tutkimus ei ota kantaa siihen, mikä on sopiva sivuonteloleikkausten taajuus. Ei myöskään siihen, ketkä potilaat hyötyvät sivuonteloleikkauksesta eniten tai milloin leikkaus kuuluisi tehdä, jotta saavutettaisiin parhaimmat hyödyt terveydelle.

– Tämän selvittämiseksi tarvitaan eri hoitomenetelmiä vertailevia seurantatutkimuksia. Pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen hoidon tehoa ja vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän, Toppila-Salmi kertoo.

Myös yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet suurta alueellista vaihtelua sivuonteloleikkaustaajuuksissa, mutta tutkimukset eivät ole pohjautuneet koko väestöön.

Nyt tehty tutkimus osoittaa, että leikkaustaajuuksissa esiintyy suurta alueellista vaihtelua myös Suomen kaltaisessa maassa, jossa sivuonteloleikkauksien päävastuu on julkisella sektorilla ja hoitoperiaatteiden suhteen pyritään noudattamaan kansallisia hoitosuosituksia ja yhteneviä käytäntöjä.

Sivuontelotulehdus

Pitkittynyt nenä- ja sivuontelotulehdus on yleinen sairaus.

Pääasiallisena hoitona ovat nenään annosteltavat lääkesuihkeet ja nenän suolavesihuuhtelu.

Sivuonteloleikkaus tehdään silloin, kun tavanomainen hoito ei riitä.

Leikkauksen tarkoituksena on parantaa sivuonteloiden ilmastoitumista, tulehduksen rauhoittumista ja paikallishoidon pääsyä tulehdusalueelle.