fbpx
Teema

NHL-toivot Aku ja Aatu Räty hioivat junnuina kiekkokuvioita kahdestaan saunassa – Veljeksille tyypillinen keskinäinen kilpailu vähän kaikessa on opettanut pärjäämään

Sisarusten välinen taistelu ärsyttää vanhempien korvia, mutta lapsille se voi olla myös voimavara elämässä. Jääkiekosta tutussa Rädyn perheessä pikkuveli Aatu oli pitkään altavastaaja eri urheilulajeissa ja oppi häviämään. Isoveli Aku on joutunut nöyrtymään vasta viime vuosina, mutta Aatu kestää mielestään edelleen paremmin tappioita. Jos toinen tuntee, että veljeä kohdellaan epäreilusti, puolustusreaktio herää.
Aatu Räty (oik.) sanoo, että Aku on usein hänelle töykeämpi kuin muille pelaajille. Aku myöntää, ettei uskalla antaa heille yhtä tiukkaa palautetta kuin pikkuveljelle. Kuva: Pekka Peura
Aatu Räty (oik.) sanoo, että Aku on usein hänelle töykeämpi kuin muille pelaajille. Aku myöntää, ettei uskalla antaa heille yhtä tiukkaa palautetta kuin pikkuveljelle. Kuva: Pekka Peura

Kaksi lähes samankokoista pikkupoikaa kaulakkain kesämaisemassa, huulillaan mellevä hymy.

Kuvasta voi aistia läheisyyden, mutta myös velmua ilkikurisuutta. Ettei vain punapäinen poika likistäisi hieman liian kovaa toista ja vetäisi häntä itseään kohti? Ehkä kuvan ottamisen jälkeen tilanne laukesi pieneksi painiksi?

Aku ja Aatu Räty eivät ainakaan kerro fyysisistä tappeluista, kun heitä pyytää muistelemaan lapsuuden riitoja. Akun lempeässä naljailussa pikkuveljelle kuuluu kyllä ilkikurisuus. Kaikessa on aina kilpailtu, ja kilpailun päätteeksi voittaja on ilkkunut toiselle.

Mailat ovat lentäneet, joskus myös kengät. Eräskin tennismatsi pihatiellä päättyi siihen, että Aku juoksi karkuun, koska Aatu oli niin raivona.

– Akulla meni viime kesänä hermot ja hän rikkoi kössimailan, paljastaa Aatu puolestaan.

– Niin, mutta se peli ei ollut Aatua vastaan – tai oli osittain, Aku välttelee.

Muuten kumpikaan ei ole särkenyt varusteita enää pitkään aikaan. Sulkapallossa mailan voi heittää rikkomatta verkkoon.

Nykyisin 19- ja 18-vuotiaiden veljesten päälaji on ollut jo vuosia jääkiekko, jota he pelaavat Oulun Kärppien SM-liigajoukkueessa. Molemmat ovat hyökkääjiä: Aku oikea laitahyökkääjä ja Aatu keskushyökkääjä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aatu (vas.) ja Aku Räty ovat olleet erottamattomia pienestä asti, kun harrastuksetkin ovat olleet yhteisiä. Kuva: Pekka Peura
Aatu (vas.) ja Aku Räty ovat olleet erottamattomia pienestä asti, kun harrastuksetkin ovat olleet yhteisiä. Kuva: Pekka Peura

Veljeyssuhdetta koetellaan karanteenin aikana

Viime vuonna molemmat Rädyt pelasivat alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa. Tänä vuonna mukana oli vain Aku. Aatua ei valittu joukkueeseen, mikä herätti paljon keskustelua julkisuudessa. Pettymys on kuitenkin jo käsitelty.

Veljekset ovat saaneet pelata kevään ajan terveinä. Akulta murtui alkukaudella sormi, ja Aatu oli joulun aikaan pari viikkoa kipeänä.

Akulla on NHL-varaus Arizona Coyotesiin vuoden 2019 varauskierrokselta. Aatua on veikattu korkealle ensi kesän varauksissa, vaikka kuluvan kauden alku ei mennytkään ihan odotusten mukaisesti.

– Zoomissa on palavereja NHL-joukkueiden kanssa lähes päivittäin. En ota hirveästi stressiä, mutta pitää niihin vähän valmistautua, kun ne ovat englanniksi, Aatu kertoo.

Tämäkin haastattelu tehtiin videopuheluna. Pääsiäisen jälkeen Kärppien liigapelaajat ovat olleet totaalisessa karanteenissa. Edes tyttöystäviä ei ole saanut tavata kuin maski päässä ulkona kahden metrin turvaetäisyydellä.

Aatun tyttöystävä palasi lapsuudenkotiinsa, ja Aku tuli playoff-pelien ajaksi Aatun “penthouseen”. Aku asuu toisessa Kärppien omistamassa asunnossa alempana samassa talossa, joka sijaitsee jäähallin kupeessa Raksilassa.

– Veljeyssuhdetta koetellaan, kun asumme kuin pariskunta, Aku heittää.

Aatu sanoo, ettei pitkään aikaan ole tullut samanlaisia riitoja kuin silloin, kun molemmat asuivat vielä kotona. Aku muutti omilleen noin puolitoista ja Aatu puoli vuotta sitten.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aku (vas.) ja Aatu Rädyllä on ikäeroa vain vuosi ja neljä kuukautta. Kokoerokin oli lapsena pieni, kuten taas nykyään, mutta isoveli Aku kasvoi aikaisemmin. Kuva: Pekka Peura
Aku (vas.) ja Aatu Rädyllä on ikäeroa vain vuosi ja neljä kuukautta. Kokoerokin oli lapsena pieni, kuten taas nykyään, mutta isoveli Aku kasvoi aikaisemmin. Kuva: Pekka Peura

Lähes aina samassa joukkueessa

Veljeksillä on ikäeroa vain vuosi ja neljä kuukautta. He ovat pelanneet samoissa joukkueissa alle kouluikäisistä. Pikkuveli on kehittynyt isoveljen kirittämänä.

– Muistaakseni kiekkokoulusta lähdettiin. Pelasimme yhdessä C-junnuihin asti, ja Aku siirtyi vähän aikaisemmin B-junnuihin. Seuraavalla kaudella Aku meni A-junnuihin, minä pelasin B:ssä neljä–viisi peliä ja siirryin perässä. Oikeastaan olemme olleet vain yhden kauden kokonaan erossa, Aatu kertoo.

Molemmat pelasivat jääkiekon lisäksi jalkapalloa viitisen vuotta. Aika oli kuitenkin kortilla ja piti valita.

– Jalkapallo ei ollut yhtä kivaa. Ei ollut niin hirveää nälkää, Aku sanoo.

– Aku oli jääkiekossa selvästi parempi, minä ehkä futiksessa, mutta halusin pelata lätkää. Jos on lätkässä huippu, saa hyvän työpaikan eikä tarvitse miettiä taloutta, Aatu analysoi.

Aku pistää väliin, ettei Aatu varmasti ihan noin tarkasti miettinyt siinä iässä.

– Älä nyt… Aatu torjuu vähättelyn, jota seuraa kiista, missä iässä päätös oikeastaan tehtiin.

Joka tapauksessa kumpikin arvelee vanhempien olleen ratkaisusta iloisia. Oli helpompaa kuljettaa pojat yksiin treeneihin.

Isä Tuomo Räty on entinen jääkiekkoilija ja nykyään valmentaja.

Kiekossa veljesten ei ole tarvinnut kilpailla. Aatun mukaan taitoero oli pitkään niin suuri, eikä joukkuelajeissa muutenkaan synny samanlaista kilpailua kuin yksilöpeleissä.

Aku ei malta olla sanomatta olleensa niissäkin aina parempi. Aatu ei anna periksi: ehkä vielä pari vuotta sitten, muttei enää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Veljeys on Aku (vas.) ja Aatu Rädylle voimavara, vaikka he kilpailevat ja nahistelevat jatkuvasti. Aatun mielestä se kilpailu on opettanut hänet kestämään häviöitä. Kuva: Pekka Peura
Veljeys on Aku (vas.) ja Aatu Rädylle voimavara, vaikka he kilpailevat ja nahistelevat jatkuvasti. Aatun mielestä se kilpailu on opettanut hänet kestämään häviöitä. Kuva: Pekka Peura

“Osaan käsitellä tappiot paremmin kuin Aku”

Vaikka Aku vitsailee, että hänellä on voittamisen kulttuuri, siinä on totta vähintään toinen puoli. Isoveli tottuu voittamaan, pikkuveli häviämään, kunnes kasvaa.

– En pysty enää dominoimaan koolla ja voimalla. Varsinkaan, kun Aatu meni pituudessa vähän edelle, Aku myöntää.

Hän uskoo päihittävänsä veljensä silti edelleen, koska tuntee hänen pelitapansa niin hyvin.

Aatu sanoo olleensa 6–7-vuotiaana huono häviäjä, kuten monet muutkin sen ikäiset.

– Piti vain oppia kestämään, kun päivästä toiseen hävisi. Varmasti se on auttanut tähän päivään. Osaan käsitellä tappiot paremmin kuin Aku. Kokemukset ovat uusia, jos on pelannut tuhat peliä ja hävinnyt vain 50.

Onko Aku sitten oppinut kestämään?

– Riippuu vähän. En anna Aatulle yhtään ilmaista voittoa. Harmittaa, jos voitto on Aatun hyvyyttä. Jos on itse pelannut huonosti, se on eri asia.

Toiselle toivoo aina onnistumista

Kinastelusta ja kilpailusta huolimatta veljesten läheisyys näkyy selvästi. Urheilijoinakin heistä löytyy enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.

Aku kuvailee, että he ovat fyysisesti samankokoisia ja heillä on sama ruumiinrakenne. He ovat kestäviä, eivät kauhean nopeita, heillä on hyvä pelikäsitys ja he oppivat helposti.

– Aatu on taitavampi pallon kanssa. Minä olen vähän tuuppari pallopeleissä. Minua kiinnostaa vain lopputulos.

– Minulla on vähän kauniimpi mekaniikka, mutta Akulla parempi henkinen kantti, Aatu jatkaa.

Toisen menestys ei ole itseltä pois, päinvastoin.

– Akun kaikki onnistumiset ovat minulle huippujuttuja. En ikinä mieti, että voisinpa onnistua paremmin kuin Aku, Aatu vakuuttaa.

Jos pikkuveljen äänessä kuuluu edelleen ihailua, isoveljen asenne puolestaan on vähän suojeleva. Vaikka koko Kärppä-joukkueessa on keskinäistä veljeyttä eikä Aatu varsinaisesti poikkea joukosta, täysin neutraalisti Aku ei häneen voi suhtautua.

– Jos Aatu saa vaikka väärää palautetta, kyllä se jää harmittamaan. Totta kai seuraan tarkemmin hänen tekemisiään ja toivon onnistumisia.

Myös Aatu sanoo ottavansa henkilökohtaisemmin vaikka valmentajan äänenkorottamisen Akulle kuin muille.

Toisaalta veljelle tulee sanottua joskus vähän pahastikin, jos peli ei kulje. Aatun mielestä Aku on hänelle töykeämpi kuin muille, eikä Aku kiistä.

– Joidenkin muiden virheisiin ei välttämättä uskaltaisi samalla tavalla puuttua, koska ei halua pahoittaa toisten mieltä, Aku sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aatu Räty jäällä, vastustajana Rauman Lukko. Kuva: Jussi Määttä
Aatu Räty jäällä, vastustajana Rauman Lukko. Kuva: Jussi Määttä

Vierekkäin istuessa voi pohtia kehittämistä

Harjoituksissa veljekset saattavat inttää jostain tilanteesta keskenään, mutta “ammattimaisesti” niin, että muiden ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota.

– Ikinä ei mene huutamiseksi, Aatu kertoo.

– Kerran toiset pelaajat ovat sanoneet, että nyt turpa kiinni, Aku muistaa.

Vierekkäin istuessaan Rädyt puhuvat aika usein kaikesta, mitä voi kehittää. Samanlaista hyötyä siitä ei kuitenkaan enää ole kuin junnuna, kun puolustukset eivät vielä olleet niin hyviä.

– Silloin pystyi saunassa sopimaan jonkin ihmekuvion, joka saattoi toimia hyvin pelissä. Nyt tilanteita tulee niin nopeasti, ettei hirveästi ehdi miettiä. Ja kun pelaamme eri kentissä, kuvioita pääsee harvoin käyttämään. Joitain pikku diiteilssejä [yksityiskohtia] voi yhdessä hioa, Aku selittää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aku Räty taistelee kiekosta pelissä Rauman Lukkoa vastaan. Kuva: Jussi Määttä
Aku Räty taistelee kiekosta pelissä Rauman Lukkoa vastaan. Kuva: Jussi Määttä

“Jonain päivänä vielä pääsen koulusta”

Aku kirjoitti ylioppilaaksi viime syksynä M:n papereilla. Tänä keväänä hän kävi uusimassa englannin.

Aatu on vielä lukiossa ja kertoo hoitavansa hyvin läksyt. Kommenttia seuraa Akun virnuilu: ei nyt ihan…

Pikkuveli puolustautuu, ettei koulunkäynti ole helppoa, kun jääkiekko vaatii paljon aikaa ja on pandemiakin. Kiekkoilijan elämään kuuluu myös kunnon yöuni.

– Korona-aikanahan olisi hyvä opiskella etänä. Pitää vain jaksaa tehdä, isoveli vääntää.

Vanhemmat ovat sanoneet, että Akun pitäisi auttaa läksyissä, mutta tämän mielestä Aatu ei oikein pysty ottamaan apua vastaan.

– Enkä voi Aatun puolesta käydä koulua.

– Kyllä minä jonain päivänä vielä lukiosta pääsen, ei ole mitään kiirettä. Yliopistoon en aio mennä ennen lätkäuran loppua, Aatu on päättänyt.

Ensi kauden veljekset pelaavat luultavasti vielä Oulun Kärpissä. Molemmilla on jo sopimus. Lähtö NHL:ään voisi olla edessä aikaisintaan ensi vuonna.

– Mutta olen melkein sataprosenttisen varma, ettei vielä silloin, Aku lisää.

Rädyn veljekset

Aku ja Aatu Räty nousivat pysyvästi jääkiekkokansan tietoisuuteen vuoden 2020 alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kisojen “ihmeveljeksinä”, jotka kieputtivat Leijonien vastustajia “superketjuna” yhdessä Sampo Rannan kanssa.

Aku ja Aatu Räty ovat Oulun Kärppien SM-liigajoukkueen pelaajia ja seuran omia kasvatteja.

Heidän isänsä Tuomo Räty on entinen kiekkoilija ja nykyään jääkiekkovalmentaja.

Oulun Kärpät putosi tällä viikolla runkosarjan seitsemänneksi ja joutui pudotuspeleihin Vaasan Sportia vastaan. Tätä kirjoitettaessa ei ollut vielä tietoa tuloksista ja Kärppien jatkosta.

Aku Räty

Syntynyt 5.7.2001.

Pituus 184 cm, paino 85 kg.

Kätisyys oikea.

Pelaa numerolla 38.

NHL-varaus Arizona Coyetesiin vuodelta 2019.

Pelasi alle 20-vuotiaiden MM-joukkueessa viime ja tänä vuonna.

Aatu Räty

Syntynyt 14.11.2002.

Pituus 185 cm, paino 82 kg.

Kätisyys vasen.

Keskushyökkääjä.

Pelaa numerolla 52.

Valmistautuu ensi kesän NHL-varauksiin.

Pelasi alle 20-vuotiaiden MM-joukkueessa viime vuonna.

Menot