fbpx
Teema

Nykypojat eivät läträä, joka kolmas lukiolainen on kokonaan raitis

Nuoret pojat juovat vähemmän alkoholia kuin ennen ja yhä useampi alaikäinen poika on kokonaan raitis. Lisäksi entistä harvempi 15–19-vuotias poika juo itseään humalaan.

Raittiiden poikien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Juomatapatutkimuksesta. Kun vuonna 2000 noin seitsemän prosenttia 15–19-vuotiaista pojista oli raittiita, oli raittiiden osuus viime vuonna jo 23 prosenttia.

Suotuisa kehitys ei kuitenkaan koske koko ikäluokkaa, vaan nuorten poikien alkoholinkulutuksessa on kouluaste- ja paikkakuntakohtaisia eroja.

Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka neljäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva poika on raitis, kun taas lukiolaispojista useampi kuin joka kolmas. Vastaavasti vähintään kerran kuukaudessa itsensä kovaan humalaan juo liki kolmannes ammattikoululaispojista, lukiolaisista viidennes.

Myös asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten alkoholia käytetään.

Suomen raittiimmat lukiolais- ja ammattikoululaispojat ovat Oulussa ja peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Vantaalla.

THL tutkii parhaillaan, mistä nuorten poikien raitistuminen ja juomistapojen erot johtuvat. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalon mukaan kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta.

– Tutkimustulosten pitäisi valmistua touko–kesäkuussa. Valistuneita arvauksia voi silti esittää jo sitä ennen, hän toteaa.

Yksi selitys on se, että alkoholin arvostus on muuttunut nuorten keskuudessa. Humaltumista ei enää arvosteta, eikä raittiutta pidetä poikkeavana valintana.

Toinen voimakas selittävä tekijä on alkoholin saatavuuden vaikeutuminen.

– Esimerkiksi ikärajavalvonta ja kauppojen omavalvonta on aiempaa tiukempaa, eikä alkoholia ole saatavilla samoin kuin ennen, Raitasalo sanoo.

Myös yhteiskunnan normit ja vanhempien asenteet alkoholia kohtaan ovat tiukentuneet.

Nuorten vähentynyttä alkoholinkäyttöä voi THL:n tutkimusprofessorin Pia Mäkelän mukaan selittää tiukentuneiden normien lisäksi myös kulttuurin muutoksilla. Nuorten ajankäyttö on ohjelmoidumpaa kuin ennen, ja yhdessäolo tapahtuu usein virtuaaliyhteydessä, Mäkelä sanoo. Ennen vietettiin enemmän aikaa ulkona ja mietittiin, miten ajan saisi kulumaan.

– Ehkä ympäristö ja tilanne olivat silloin otollisempia alkoholinkäytölle. Vielä 2000-luvun taitteessa, jolloin alkoholinkäyttö oli nuorilla yleisimmillään, juomiseen oli vahva sosiaalinen paine.

Miltä mieltä nuoret pojat itse ovat näistä tutkijoiden näkemyksistä? Kysytään Oulun Lyseon lukion IB-linjan 16-vuotiailta opiskelijoilta Ilkka Taposelta, Kalle Kääriäiseltä ja Vertti Kalliolta.

Heistä kukaan ei käytä alkoholia. Se ei ole mikään suuri ideologinen päätös, alkoholinkäyttö ei vain kiinnosta.

Poikien mukaan alkoholia kyllä saisi helposti, jos sitä haluaisi. Aina löytyy tuttuja, jotka hakevat, ja kaikki tietävät ne laitapuolenkulkijat, jotka ostavat nuorille alkoholia muutaman euron hakupalkkaa vastaan.

– Taitaa olla enemmän tahtokysymys, Vertti Kallio sanoo.

Juomisesta tai juomattomuudesta ei poikien ystäväpiirissä tehdä erityistä numeroa. Osa kavereista ei juo ollenkaan ja osa juo joskus, harvemmin kuitenkaan humalaan asti.

– Yleinen asenne on varmaan aika pitkälle se, että sekä juominen että juomattomuus ovat ok. Olennaista on, että jos juo, niin juo sen verran, että pystyy pitämään itsestään huolta, Kääriäinen arvioi.

Pojat sanovat, että alkoholinkäytöstä ei ole kotona käyty suurempia keskusteluja vanhempien kanssa.

– Joskus äidin kanssa on puhuttu siitä, miten nuoret nykyään juovat ja miten joivat silloin, kun hän oli nuori. Silloin oli paljon yleisempää juoda kerralla suurempia määriä kuin nykyään, Taponen kertoo.

Hänen mielestään kovaan humalaan asti itsensä juovat näyttävät lähinnä typeriltä. Humalajuominen olisi ongelmallista senkin vuoksi, että Taponen kulkee joka paikkaan mopolla.

– Olemme kavereiden kanssa tarkkoja siitä, että ketään ei päästetä ajamaan humalassa.

Alkoholi ei sovi myöskään Vuokatin urheiluopistossa opiskelevan Erkka Kankaan elämäntapaan.

– En ole koskaan kokeillut alkoholia. Se ei ole minun juttuni. Treenaaminen on niin suuri osa elämääni, että juominen ei edes sopisi siihen yhtälöön.

Helmikuussa 18 vuotta täyttävä Kangas aloitti liikunnanohjaajan perustutkinto-opinnot viime syksynä. Tärkeintä maastohiihdossa ja ampumahiihdossa kilpailevan nuorukaisen elämässä on tällä hetkellä kuitenkin hiihto.

Myös Kankaan kaveriporukoissa alkoholia käytetään hyvin vähän. Vapaa-aikaa vietetään esimerkiksi pelaamalla frisbeegolfia.

– Olen huomannut, että porukka on alkoholinkäytön suhteen kahtiajakautunutta. Osa käyttää enemmän, osa vähemmän.

Kaksivuotisen koulun jälkeen Kangas aikoo katsoa, miten pitkälle hän voi päästä hiihdossa.

– Aion pistää peliin kaiken.

Tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää kuin – olympiakulta.

Menot