Teema

Olisitko valmis jakamaan mökkisi ventovieraiden kanssa?

Valo siivilöityy kuusisäleikön läpi pieneen makuukamariin. Tunnelma on rauhallinen, mutta jos oven ulkopuolelle sijoitetun aamiaispöydän ääressä olisi nyt ruokailijoita, kuuluisi heidän puheensorinansa sisälle.

Se on tarkoituskin. Senaatintorin kupeeseen pystytetyn aittakylän ideana ei ole saada ihmisiä käpertymään nurkkiinsa vaan tuoda joukko ventovieraita yhteen ja luoda yllättäviä kohtaamisia.

– Tänne tulee toisilleen tuntemattomia ihmisiä, jotka viettävät yön yhdessä vähän niin kuin he olisivat toistensa luona kylässä, kertoo installaation suunnitellut Linda Bergroth.

Osana Suomi 100 -juhlavuotta pystytetty kuuden aitan kylä on avoinna Sofiankatu 4:n jugendsaleissa kuukauden. Sinne mahtuu 12 yöpyjää, ja paikkoja voi varata Airbnb:n kautta.

Bergroth kertoo saaneensa inspiraation teokseen suomalaisesta mökkikulttuurista, jossa asumukset ovat sukupolvien yhteisomistuksessa. Isännän ja vieraan roolit sekoittuvat.

– Kaikki tarttuvat toimeen, lämmittävät saunaa ja kuorivat perunoita, hän kuvailee.

 

KOTI Sleepover on yhteisöllisyyttä toiseen potenssiin, koska yöpyjät eivät tunne toisiaan entuudestaan. Voisiko tällainen yhteiselo rantautua myös tavalliseen mökkikulttuuriin? Ratkaisu saattaisi sopia esimerkiksi turisteille, arvioi mökkeilyyn perehtynyt Suomalaisen työn liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Eri asia on, olisivatko suomalaiset itse valmiita lomailemaan tähän tyyliin maanmiestensä kanssa.

– Mikään ei näytä tukevan sitä kovin voimakkaasti.

Eljalan mukaan moni arvostaa vapaa-ajan asunnolla omaa rauhaa. Samoilla linjoilla on toimittaja Pia Ingström, joka tarkastelee Tunteilla on tilansa -kirjassaan suomalaista mökkeilyä.

Ingströmin mukaan yhteisöllisyyttä kannattaa kyllä kokeilla, mutta samalla on hyvä pitää mielessä realiteetit: yhteiselo jo oman suvunkin kanssa vaatii pitkää pinnaa.

– Normaalistihan ihmiset käyvät toistensa hermoille.

Tulevaisuudessa mökkikulttuuri kehittynee kuitenkin yhteisöllisemmäksi. Eljala arvioi, että esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen vuokrauksessa olisi iso potentiaali: Suomessa on 500 000 mökkiä, mutta niillä vietetään vuodessa keskimäärin vain 17 vuorokautta. Vuokrauksen yleistymistä estää yleinen asenneilmapiiri.

– Pelätään, kelpaako mökki kenellekään tai hajottavatko vuokraajat paikan.

Vuoden 2015 kyselyssä vain kolme prosenttia vastaajista oli vuokrannut mökkiään. Eljalan mukaan kynnystä siihen pitäisikin madaltaa tarjoamalla erilaisia oheispalveluja – esimerkiksi ”mökkitalkkari”, joka laittaisi paikat kuntoon vuokralaisia varten.

Mökkeilystä väitellyt erikoistutkija Kati Pitkänen muistuttaa, että mökinomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Vaikka suuret ikäluokat eivät ole innostuneet yhteisöllisyydestä, jatkossa joustavan omistamisen muodot voivat kasvattaa suosiotaan.

– Ehkä se voisi muuttua tulevien omistajasukupolvien myötä, jotka ovat tottuneet jakamistalouteen, Pitkänen pohtii.

Eljalan mukaan mahdollisia yhteisöllisyyden muotoja voisivat olla perintötonteille pystytetyt sukulaisten omat pienten mökkien keskittymät tai loma-asuntoringit, joiden kautta voisi piipahtaa eri puolilla Suomea.

– Mökkikulttuurilla on nyt mahdollisuus uudistua, jos se osataan hyödyntää.

Kenelle yhteisöllinen lomailu sitten sopisi? Eljalan arvion mukaan noin puolelle mökkeilijöistä: esimerkiksi kaveriporukoille, pääkaupunkiseutulaisille ja lapsettomille pariskunnille. Liiton kyselyn mukaan monet heistä viettävät mökillä vain vähän aikaa eivätkä ole erityisen kiinnostuneita huoltotöistä tai mökin omistamisesta.