Teema

Onko ulkoa pänttäämisestä mitään hyötyä?

Moni muistaa vanhuksenakin kouluelämän ensihetkiltä hokeman siitä, miten hauki on kala, hauki on kala. Väli-ilmansuunnat harjoiteltiin rimpsulla KoKaLoLu ja konsukiepre kertoo sivulauseen sanajärjestyksen ruotsin kielessä. Erilaiset riimit ja lorut ovat tuttuja silloin, kun ryhdytään opettelemaan asioita ulkoa.

Onko ulkoa opettelusta oikeasti hyötyä, kasvatustieteen professori Juha T. Hakala?

– On siitä joissain asioissa hyötyä. Jos kysytään keski-ikäisiltä suomalaisilta Pohjanmaan joet, niin kyllä suurin osa on opetellut ne jonkinlaisina rämpsyinä. Siitä voi olla elinikäistä hyötyä, että muistaa mistä se Lapuanjoki löytyy. 

– Aivot ja oppiminen tarvitsevat monenlaisia oppimisen apuneuvoja, joista ulkoa opettelu on yksi. Siitä voi olla oppimiseen aitoa tukea ja merkitystä.

Miten ulkoa opettelu toimii parhaiten?

– Yleensä ne opetellaan jonkunlaisina riimeinä tai muina helposti muistettavina kokonaisuuksina. Usein ulkoa opettelussa on vääränlainen kalske, ja se on helposti pannaan julistettua.

Miten ulkoa opeteltua voi hyödyntää?

– Ulkoa opeteltu rimpsu kannattaa kytkeä johonkin suurempaan kokonaisuuteen tai se tahtoo unohtua. Kun sen laittaa osaksi laajempaa maisemaa, se hyödyttää asian jäsentämistä. Taitava opettaja osaa hyödyntää tätä sitomista ja kytkeä asiat oppilaita kiinnostavaan aihepiiriin.

– Jos yläasteen matematiikanopettaja tietää, että valtaosa oppilaista harrastaa korista tai jalkapalloa, hänen kannattaa ottaa opetukseensa mukaan vaikkapa sarjatilastoja. Niiden avulla hän voi sitoa opetettavan asian kiinnostuksen kohteeseen. 

Saara Kärki

 

Päivän lehti

29.1.2020