Teemajutut

Paha allergia pakotti jäämään sisälle – koivurokote kehitteillä

Olo oli sietämättömän hankala. Silmät turposivat kiinni, nenä vuoti ja henki oli ahtaalla. Enni Uusi-Maahille, 16, siitepölyaika oli painajainen, johon allergialääkkeetkään eivät juuri tuoneet helpotusta. Eniten oireita aiheutti koivun siitepöly.

– Pahimpina aikoina en voinut mennä ulos ollenkaan, Uusi-Maahi kertoo.

Koulun terveydenhoitaja ehdotti hänelle siedätyshoitoa. Nyt Uusi-Maahin siedätyshoito on jo loppusuoralla, sillä syksyllä aloituksesta tulee kuluneeksi kolme vuotta.

– Oireet alkoivat helpottaa jo ensimmäisenä keväänä, mutta nyt ne ovat hävinneet kokonaan eikä minun tarvitse enää ottaa allergialääkettä.

Pistoksista hän on saanut joka kerta paukaman käsivarteensa, mutta se on tavallista siedätyshoidossa. Potilaiden varustukseen kuuluu adrenaliinikynä ja niin sanottu turvapussi, jossa on kortisonia ja antihistamiinia ensiavuksi voimakkaampaan reaktioon.

– Vain kerran olen joutunut ottamaan ensiapulääkkeitä, Enni Uusi-Maahi sanoo.

Yli miljoona suomalaista kärsii allergisesta nuhasta, jonka aiheuttaja on tyypillisimmin lehtipuiden ja heinäkasvien siitepöly.

Moni hakee Uusi-Maahin tapaan apua siedätyshoidoista, jotta voisi päästä allergiasta eroon jopa kymmeneksi vuodeksi tai kenties kokonaan. Siedätyshoito kestää kolme vuotta, pistiäisallergiaan vaaditaan viiden vuoden siedätys.

Siedätyshoitojen suosio on ollut viime vuosina varovaisessa kasvussa. Kansallisen allergiaohjelman mukaan siedätyshoitoa saa nykyisin yli 6 000 suomalaista, kun määrä oli muutama vuosi sitten noin 5 000.

Lievä kasvu on havaittu myös Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla, jonne tulee siedätyshoidon vastuulääkärin, apulaisylilääkäri Timo Koskenkorvan arvion mukaan 20–30 uutta potilasta vuosittain.

Poliklinikalla hoidetaan vain aikuisia, joilla ei ole astmaa. Lasten siedätyshoito on Oulussa keskitetty lasten ja nuorten poliklinikalle.

– Allergiaohjelman myötä siedätyshoidon aloittamista suositellaan nykyisin aloitettavaksi silloin, kun oireet ovat vielä lieviä. Näin allergia ei pääsisi pahenemaan, Koskenkorva kertoo.

Ihan kuka tahansa ei silti voi saada siedätyshoitoa. Allergiaoireiden pitää näkyä ihopisto- tai verikokeissa.

– Vaikka reagoisi koivun kukinta-aikaan, allergiakoe voi olla negatiivinen. Silloin siedätyshoitoa ei anneta. Myös raskaus ja tietyt lääkkeet ja sairaudet voivat estää hoidon aloittamisen.

Siitepölyallergian siedätyshoidossa ontarjolla perinteinen pistoshoito ja tablettihoito timoteiallergiaan. Koivuallergiaa voidaan hoitaa myös suun kautta otettavalla, erityismyyntiluvan vaativalla tippahoidolla. Useimmat valitsevat pistoshoidon, sillä tableteilla ja tipoilla siedättäminen on vielä tällä hetkellä huomattavasti kalliimpaa.

Julkisella puolella keskitytään siitepölystä ja huonepölypunkeista oireita saavien siedätyshoitoon. Eläinallergioiden hoito on yritetty rajata sellaisille ihmisille, joille eläinkontakteista on haittaa töissä. Näitä ammattiryhmiä ovat esimerkiksi palomiehet, poliisit ja ensihoitajat.

Koskenkorva uskoo, että suun kautta otettavat siedätyshoitovalmisteet tulevat yleistymään ja uusia, tehokkaampia pistoksena otettavia siedätyshoitomenetelmiäkin kehitetään.

Yksi uusista kehitteillä olevista siedätyshoitomenetelmistä on koivurokote. Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n suojissa syntynyt Desentum aloittaa muokatun, hypoallergeenisen koivurokotteen kliiniset tutkimukset tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.

Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Mattila arvelee, että tuote saattaisi olla markkinoilla aikaisintaan 3–4 vuoden kuluttua.

Se eroaa perinteisistä siedätyshoidoista siinä, että hypoallergeeneja voidaan antaa entistä suurempia määriä kerrallaan.

– Me pyrimme rokotteen avulla hoitoon, joka veisi vain puolisen vuotta.

Nykyiset siedätyshoidot perustuvat niin sanottuihin villityypin allergeeneihin, kuten luonnosta kerättyyn siitepölyyn.

Desentumin rokote puolestaan perustuu rekombinaattiproteiineihin: esimerkiksi koivun BET v1-allergeeni muokataan geneettisesti niin, ettei se pysy muodostamaan dimeerejä eli kaksoiskappeleita, jotka johtavat histamiinieritykseen ja allergiareaktion syntyyn.

– Teemme allergeeniin hyvin pieniä muutoksia, mutta kolmiulotteisesti se näyttää samalta kuin villityypin allergeeni. Rokotteessamme ei myöskään käytetä adjuvantteja eli apuaineita. Viranomaiset ovat ottaneet varsinkin Euroopassa tiukan kannan villityypin valmisteisiin. Ne ovat usein huonosti karakterisoituja eikä niiden kaikkia komponentteja välttämättä tunneta, Mattila sanoo.

Hän uskoo, että koivurokotteella tehtävä siedätyshoito tulee edullisemmaksi kuin nykyiset hoidot. Mattila huomauttaa kuitenkin, että lääkekehitys on kallista puuhaa, ja hinta määräytyy markkinoiden perusteella.

– Allergialääketeollisuus on yli kymmenen miljardin bisnes. Suurin osa tuotosta tulee tällä hetkellä siitä, allergian oireita hoidetaan antihistamiineilla ja kortikosteroideilla.

Desntumilla on kehitteillä rokotteita myös eläinallergioihin. Pisimmällä ollaan koira- ja hevosrokotteen kehitystyössä.

– Allergia on kiusallinen vaiva. Aiemmin tutkijatkin ajattelivat, että allergia on nuorten ihmisten sairaus, mutta nykyisin tiedetään, että myös ikääntyvät ihmiset kärsivät allergiasta, Pekka Mattila toteaa.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930