Teema

Pidä pää kylmänä telkkari­ostoksilla

Usein neuvotaan, että peruskatsoja säästää rahaa ja saa silti oikein hyvän kuvan jättämällä uusimmat 4K-tarkkuuden televisiot kauppaan ja ostamalla Full HD -television. Liikkeissä Full HD -tv:t näyttävät kuitenkin olevan katoava luonnonvara. Ovatko 4K-televisiot syrjäyttämässä ne nyt lopullisesti?

Kauppiaiden mukaan näin on käymässä: 4K-televisiot syrjäyttävät Full HD -televisioita jo keskihintaisissakin laitteissa. Isot valmistajat laittavat pääosan tuotanto- ja kehitysresursseistaan 4K-teknologiaan.

Loppuvuonna esimerkiksi Gigantissa 80 prosenttia myydyistä televisioista oli 4K-laitteita. Full HD -televisioita on vielä tarjolla pienemmissä kokoluokissa ja tarjousmalleina.

4K-televisiot osaavat skaalata eli muuntaa ja parhaassa tapauksessa jopa hiukan parantaa vähemmän tarkkaa kuvaa, esimerkiksi Full HD -sisältöä.

Sinänsä mitään pakkoa vaihtaa nykyistä Full HD -televisiota uuteen 4K-laitteeseen ei ole, vaan vanhemmallakin teknologialla pärjää hyvin vielä vuosia.

Yksi mainonnan iskusana on nyt HDR. Mitä se tarkoittaa? Kykenevätkö kaikki HDR-televisiot samanlaiseen kuvantoistoon?

HDR on lyhennys sanoista High Dynamic Range. Suomeksi puhutaan laajasävykuvasta. Kun 4K tarkoittaa kuvan tarkkuutta, HDR tuo tarkkaan kuvaan lisämausteena paremman kontrastin, kirkkauden ja värin. Sen ajatus on tehdä kuvasta luonnollisemman näköinen erotellen pienet sävyerot paremmin toisistaan.

HDR-teknologia voi katselunautinnon kannalta olla jopa keskeisempi kuin 4K-tarkkuus. HDR-kuva vaati oman tuotantotapansa. Siksi HDR-toistoon kykenevä televisio ei paranna vanhempaa ja ei-HDR:nä tuotettua kuvaa.

Ole tarkkana ostoksilla, sillä kaikki HDR-ominaisuudella varustetut tv:t eivät kykene samaan.

Myynnissä on HDR-televisioita, jotka periaatteessa tukevat HDR:ää, mutta eivät täytä Ultra HD Premium -standardin vaatimuksia.

Jos haluaa varmistua, että televisiossa on todella kaikki HDR:n ilot, katso tai kysy onko se Ultra HD Premium -hyväksytty. Kääntöpuoli on, että nämä ovat yleensä hinnaston kalliimman pään laitteita.

4K-television ostointoa on jarruteltu viime vuosina sillä, että 4K- ja 4K HDR -materiaalia on niukasti tarjolla. Miltä tilanne näyttää nyt?

Sekä 4K- että 4K HDR -sarjoja tai elokuvia on yhä varsin vähän katsottavaksi, mutta tilanteen luvataan parantuvan koko ajan.

Etenkin suoratoistopalvelu Netflix tuottaa jatkuvasti uutta 4K-sisältöä. Sitä löytyy myös YouTubesta.

Amazon Prime on myös rantautunut Suomeen ja tarjoaa 4K-kuvaa.

Upean kuvan siirto edellyttää tuhtia nettiyhteyttä: esimerkiksi Netflixin tapauksessa vähintään 25 megatavua sekunnissa.

Viime vuonna markkinoille ilmaantuivat ensimmäiset aidot UHD Blu-ray-soittimet, joista tosin saa vielä maksaa noin 300–600 euroa. Myös elokuvalevyt ovat hintavia, noin 25–35 euroa kappale.

Pelikonsolirintamalla puolestaan tuorein Playstation Pro tukee 4K-tarkkuutta.

Kauppiaat vakuuttavat, että nyt hankittavan 4K-tv:n ei pitäisi ominaisuuksiltaan vanhentua käsiin moneen vuoteen.

4K-television saa jo noin 500–600 eurolla. Mitä eroa on 490 euron ja reilun 1 000 euron 4K-televisiossa katsojan kannalta?

Jos ruudut ovat samankokoisia, kuvanlaadussa on todennäköisesti havaittava ero kalliimman hyväksi. Näyttöpaneeli on parempi, samoin kuvanparannusominaisuudet.

Kalliimman pään laitteiden prosessoreissa on enemmän tehoa, jolloin tv:n ruudulla käytettävien Smart tv-toimintojen pitäisi pelata nopeammin ilman pitkiä viiveitä.

Varustelistalla ovat usein myös kaksoisvirittimet sekä antenni- että kaapeliverkkoon, jolloin voi katsoa ja tallentaa eri kanavaa yhtä aikaa.

Lisäksi taulutelevisioiden heikkoon kohtaan, kehnoon äänenlaatuun, on kalliissa malleissa yleensä satsattu enemmän.

Paksumpi tukku euroja tuo myös arvokkaampia materiaaleja, kuten metallikehyksiä ja tyylikästä designia.

Mikä on nykyään suomalaisten suosikkikoko?

Suunta isompiin ruutuihin on selvä, vaikka tilanne elää: esimerkiksi Verkkokauppa.com myy nyt eniten 40–43-tuumaisia, mutta 55 tuuman ruudut ovat aivan perässä.

Gigantti-ketjussa 50–55-tuumaiset on myydyin ryhmä. Myös hurjankokoisten 65-tuumaisten ja sitäkin isompien myyntikäyrä näyttää ylöspäin.

Tämän kokoluokan televisio on monen mielestä jo liian hallitseva elementti etenkin pienemmässä asunnossa – ellei sitten halua, että kerrostalokaksion yksi seinä on pelkkää ruutua.

Tuumakoko tarkoittaa mittaa ruudun ylänurkasta vastakkaiseen alanurkkaan. Esimerkiksi 55 tuuman ruudun lävistäjä on noin 1,4 metriä.

Jos edellinen 5–6 vuotta sitten ostettu laite on ollut 40–42-tuumainen, 50-tuumainen ruutu tuntunee vielä kohtuulliselta.

Mikä on seuraava ”iso juttu” televisioiden kehityksessä?

Huipputason kontrastiin ja väreihin kykeneviä, hyvin ohuita ja hyvin kalliita OLED-televisioita tulee lisää markkinoille ja niiden hinta laskee.

OLED-näyttöpaneeleissa jokainen ruudun kuvapiste on itsevalaiseva. Näin ruudun taustavalaistusta ei tarvita ja kuvan mustat alueet saadaan sysipimeiksi, koska pikselit voidaan sammuttaa. OLED-teknologian patentin omistaa korealainen LG.

Japanissa tv-lähetyksissä on jo käytetty 8K-tarkkuutta, jossa on nelinkertainen kuvapisteiden määrä 4K-kuvaan verrattuna. Laajemmin kuluttajatuotteissa 8K:ta ei kuitenkaan ihan pian nähdä.

Juttua varten on haastateltu Verkkokauppa.comin tuoteasiantuntija Petra Ruuskaa ja Gigantin myyntijohtaja Jarno Sainiota. Lähteenä lisäksi kuluttajatietoa tarjoava hdtvopas.fi-sivusto.