Teema

Pikavaihde auttaa viime hetken lukemisessa

Sara Rousu, 18, aloitti juuri viimeisen vuotensa lukiossa. Lasku kesälomalta kouluvuoteen on ollut lempeä, sillä Rousulla on ensimmäisessä jaksossa vain yksi matematiikan kurssi ja kaksi kertauskurssia.

Psykologian ylioppilaskirjoituksiin on neljä ja terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin viisi viikkoa aikaa.

– Aloitin lukemisen heinäkuussa. Ehdin lukea psykasta kolme kirjaa ja terveystiedosta yhden kirjan ennen koulun alkua. En ole vielä tehnyt tarkkaa lukusuunnitelmaa, mutta aion kyllä tehdä sen, Rousu kertoo.

Vaikka kirjoitukset lähestyvät kovaa vauhtia, hän ei ole huolissaan ehtimisestään. Valmistautumiseen tuntuu olevan hyvin aikaa. 

Kaikilla tilanne ei ole yhtä optimaalinen, jos kertaaminen on jäänyt viime tinkaan. Myös yliopistossa syksyn ensimmäiset tentit saapuvat osalle opiskelijoista aivan liian varhain. Monelle on tuttu tilanne, jossa tenttipäivä odottaa nurkan takana, mutta luku-urakka on aloittamatta.

Kasvatustieteiden professori Juha T. Hakala muistuttaa, että syvä ja merkityksellinen oppiminen tapahtuu ajan kanssa. Hakala antaa kuitenkin muutamia viime hetken vinkkejä, jotka kannattaa ottaa haltuun, jos pitää lyhyessä ajassa omaksua suuri määrä tietoa. 

Keskity aluksi nopeaan lukemiseen

Aivomme käsittelevät valtavan määrän tietoa päivittäin. Unohdamme lukemastamme vuorokauden sisällä 80 prosenttia. Siksi Hakala kehottaa keskittymään aluksi nopeaan lukemiseen. 

– Viime hetken opiskelussa tärkeintä on, että lukee koe- tai tenttialueen nopeasti läpi. Ei välttämättä edes ajatuksen kanssa. Ihan teknisesti vaan lukea paahtaa sen vaikka pari kertaa, Hakala ohjeistaa.

Tätä nopeasti luettua, tiedostamatonta tietoa Hakala kutsuu raakadataksi. Se on merkittävässä roolissa pikaisessa tiedon omaksumisessa.

Sen jälkeen hän kehottaa palaamaan tekstiin ajatuksen kanssa, vaikka alusta lähtien. Näin otetaan käyttöön tajunnan monikerroksisuus. Juuri siihen tarvitaan tätä tietoa, raakadataa.

Lue ääneen ja piirrä muistiinpanoja

Lukemisen jälkeen on oleellista hyödyntää monipuolisesti eri aisteja. Niistä tärkein on silmä. 

– Se on verrattavissa äärimmäisen hyvään kameraan. Katseen avulla pystymme poimimaan aivoihin tietoja nopeasti. Emme edes tiedä, mitä kaikkea aivoihin katseen avulla menee, Hakala neuvoo.

Myös muita aisteja on hyvä hyödyntää. Tekstiä kannattaa lukea ääneen, joten samalla tulee hyödynnetyksi kuulo. Näiden lisäksi voi aktivoida kinesteettisen puolen piirtämällä tai käsitekarttoja tekemällä.

– Muistiinpanot voivat olla hyvinkin persoonallisia. Pääasia, että ne kertovat itselle jotain opeteltavasta asiasta ja niiden avulla saa sidottua asiat toisiinsa, Hakala ohjeistaa.

Tee tärppilistoja ja opettele lyhyet vastaukset

Muistiinpanojen lisäksi kannattaa hahmotella itselleen tärppilistoja. Siinä tulee asettua toisen asemaan. Jos olisit itse tentin tai kokeen laatija, mitä kysyisit? Hakala kehottaa usein opiskelijoitaan laatimaan tenttialueesta kymmenen todennäköistä kysymystä.

– Sen jälkeen kehotan heitä tekemään niihin muutaman rivin mallivastaukset. Niin lyhyet on jopa mahdollista muistaa tentissä ulkoa. Kun ne sitten muistaa, on jokaisen omasta verbaalisesta lahjakkuudesta kiinni, kuinka paljon siihen saa kirjoitettua lisää tekstiä ympärille, Hakala hymähtää.

Luo loruja ja rimpsuja

Tiedon nopeaanomaksumiseen on olemassa myös muutamia puhtaasti muistikikoiksi miellettäviä keinoja. Yksi on siirtää opiskeltavat asiat osaksi omaa elämää. Tehokkuuden kannalta on hyödyllistä kytkeä opittava asia sellaiseen asiaan tai tapahtumaan, joka on itselle merkityksellinen.

– Kaikenlainen tiedon järjestely on oleellista. Suuri informaatiomäärä on silmien edessä sekamelskaa, mutta luokittelun avulla asioita voidaan järjestellä samanlaisuuden avulla. Siinä voi käyttää apuna loruja, tarinoita tai kirjainsarjoja, Hakala summaa.

Kytke asiat yhteen harrastuksen avulla

Luo opeteltavasta asiasta mielikuva. Tee siitä aistihavainto ja ajattele, mitä siitä tulee mieleesi. Jos opeteltavana on henkilöiden nimiä, mieti muita samannimisiä henkilöitä, joita tunnet. Kytke asiat toisiinsa esimerkiksi mielikuvakarttojen avulla.