Teema

Plitvicen kansallispuisto on Kroatian suosituimpia luontokohteita

Nuori mies poseeraa kuvaajalle jo ensimmäisen pienen putouksen äärellä. Hän on Ahmed Egyptistä ja aivan innoissaan.

– Tämä on ihmeellinen paratiisi, hän sanoo.

– Olen kahden viikon matkalla ympäri Itä-Eurooppaa, ehdin tehdä puistossa vain lyhyen kierroksen.

Täällä kannattaisi kuitenkin viipyillä ja nauttia luonnon kauneudesta kaikessa rauhassa. Plitvicen kansallispuisto on Kroatian suosituimpia luontokohteita.

Ketju järviä ja niitä yhdistävät vesiputoukset ovat sisämaassa sijaitsevan Plitvicen erikoisuus.

Pikkuputouksia on valtavasti, ne ovat kuin valkoisia enkelinhiuksia. Putoukset eivät kilpaile leveydellään, korkeudellaan eivätkä vesimäärällään, mutta kauneudessa ne ovat huippusijoilla.

Suosikkiputouksemme on kuin puiden valtaama suihkulähde. Vettä suihkuaa joka puolelta, heinien välistä tulee ohuita noroja.

Korkeuksissa kulkevilta poluilta katsottuna järvet ovat smaragdinvihreitä. Rannassa hämmästyttää veden kirkkaus. Syvällä näkyy kaatuneita puita, lähellä pyörii parvi kaloja.

Ympärillä levittäytyvät lehtipuumetsät. Satumetsässä kasvaa pyökki, lehmus, jalava, vaahtera.

Aluskasvillisuutta on niukasti, on hämärää kuin sademetsässä. Muratti kiipeää pitkin puunrunkoja ja tuo vihreyttä talvellakin.

Musta orava hyppii laivarannassa pähkinäpensaiden vieressä.

Punarinta lennähtää penkille, kun syömme eväitä. Syklaamit kukkivat puiden juurella. Ne ovat samoja kuin kotona kukkakaupassa, pienempiä vaan. Tämä on rauhallinen polku, sivussa opastetuilta kierroksilta.

Vielä lokakuussakin on paljon kävijöitä. Oppaat vievät matkailijoita kierrokselle sisäänkäyntien läheisyyteen. Välillä kuljetaan jonossa.

– Heinä-elokuussa on pahin tungos, silloin on pitkät jonot laivoille ja busseihin, opastuskeskuksessa kerrotaan.

Kun putoukset talvella jäätyvät, maisema muuttuu mystiseksi. Lankkupoluilla on liukasta.

– Talvella tulee erityisesti japanilaisia ja muita aasialaisia. Laivat ja bussit kulkevat, ellei ole jäätä ja lunta.

Kansallispuisto on suuri työllistäjä, kesällä työntekijöitä on yli 700.

Lankkupolut vaativat jatkuvaa kunnostusta. Niissä ei ole käytetty sahatavaraa vaan känkkyräisiä puunrunkoja.

Kylän pizzerian terassilla istuu kokki Stjepan Luketic. Kesäpesti ison hotellin ravintolassa on jo päättynyt. Mitä sitten talvella tehdään?

– Kesä on niin kiireinen, että talvella otetaan vaan rennosti ja nautitaan.

Tarjoilija Tomislav Mlinavic lähtee talveksi Zagrebiin, trendikkääseen baari-kahvilaan. Keväällä hän palaa taas kylän pizzeriaan.

– Täällä on parempi palkka ja mukavammat asiakkaat.