Teema

Poikien lukutaito on vaarassa

Heikoista lukijoista neljä viidestäon poikia. Lukutaidottomuus on alkanut periytyä sukupolvelta toiselle.

Suomalaisten lukutaito on kansainvälisissä tutkimuksissa alkanut osoittaa rapautumisen merkkejä. Tuoreimmassa Pisa-vertailussa vuonna 2012 suomalaiset sijoittuivat kuudenneksi lukutaidossa. Vielä vuonna 2000 suomalaisnuoret olivat ykkösiä.

Erityisesti poikien lukutaito on heikkenemässä, ja heikoista lukijoista jo neljä viidestä on poikia. Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Pojat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta, sillä heidän lukutaitonsa jää jo alakoulussa tyttöjen taidoista jälkeen. 

Poikien syrjäytyminen on uusi ilmiö, sillä aikuisväestön tasolla naisten ja miesten lukutaidossa ei tutkimuksissa ole havaittu eroa.

Lukemista edistävän Lukukeskus-järjestön toiminnanjohtaja Ilmi Villacís sanoo, että lukutaidon heikkenemisen syy on yhteiskunnallinen eriarvoistuminen.

– Suomen menestyksen salaisuus on pitkään ollut tasa-arvoinen koulutus. Tämä on muuttumassa. Hyvät ovat edelleen hyviä, mutta huono-osaisuus periytyy.

Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ovat vähävaraisten ja vähän koulutettujen perheiden pojat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nykyisellään joka kahdeksas poika ei saavuta perusopetuksessa sellaista lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa.

Villacíksen mukaan heikon lukijan on hyvin vaikea selviytyä koulutuksesta ja työelämästä. Lukutaito on paljon enemmän kuin se, että osaa lukea, mitä sanoja peräkkäin asetelluista kirjaimista syntyy. Lukutaito on edellytys ajattelun kehittymiselle.

– Hyvällä lukutaidolla on todettu olevan suuri merkitys ongelmanratkaisussa ja matemaattisessa päättelyssä, Villacís sanoo.

Lukutaidolla on  Villacíksen mukaan suuri taloudellinen merkitys, sillä poikien lukutaidolla on ratkaiseva rooli koko teknologia-alan tulevaisuudelle.

Villacís muistuttaa, että yli puolet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintonsa aloittavista on poikia, ja tekniikan ja liikenteen alalla opiskelijoista poikia on noin 80 prosenttia. Silti äidinkielen opetusta voi olla kolme kertaa vähemmän kuin lukiossa.

Lukutaidon taloudellisten vaikutusten merkittävyys on tavoittamassa myös yritykset.

Esimerkiksi metsäteollisuusyhtiö UPM tukee voimakkaasti syksyllä alkavaa ja sadassa ammattioppilaitoksessa toteutettavaa lukutaitokampanjaa.

Tärkein paikka lapsen lukutaidolle on koti. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevin jo ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Kun lapselle luetaan, hänen passiivinen sanavarastonsa karttuu. Hyvä sanavarasto antaa paljon paremmat edellytykset pärjätä koulussa ja myöhemmin työelämässä.

– Tutkimusten mukaan passiivinen sanavarasto on merkittävästi suurempi sellaisilla lapsilla, joille luetaan kuin sellaisilla, joille ei kotona lueta, kertoo Ilmi Villacís.

Kaikki vanhemmat eivät Villacíksen mukaan kuitenkaan ymmärrä hyvän lukutaidon oikeaa merkitystä ja sitä, miten merkittävä se on selviytymisen kannalta. Heikkoa lukijaa on helppo huijata ja käyttää hyväksi.

Suomalaiset vanhemmat myös sanovat yhtä mutta tekevät toista. Vanhemmat kertovat kyselyissä arvostavansa lukemista, mutta lukevat silti vähemmän lasten kanssa kuin maailmalla keskimäärin luetaan. 

Suomessa joka neljäs vanhempi lukee lapsilleen runsaasti, kun vastaava luku on esimerkiksi Venäjällä 61 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan suurin lukutaidon tasoon vaikuttava tekijä on sitoutuminen. Sitoutunut lukija arvostaa lukemista ja haluaa käyttää siihen aikaa. Tätä halua ja arvostusta suomalaisilta lapsilta ja nuorilta puuttuu.

Kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (PIRLS) selvisi, että jo neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio on 45 vertailumaan toiseksi matalin. Suomea heikommaksi jäi vain Hongkong. Yhdeksäsluokkalaisissa omaksi ilokseen lukevien määrä laski enemmän kuin missään muussa maassa.

Oppilaiden heikko sitoutuminen kertoo tutkimustuloksia tarkastelleiden tutkijoiden mukaan siitä, ettei Suomessa ole onnistuttu tekemään lukemisesta ja siihen liittyvistä oppitunneista kiinnostavia.

– Toisaalta suomalaiset ovat pärjänneet huonosta motivaatiosta huolimatta Pisa-tutkimuksissa erinomaisesti. Ristiriita voi selittyä sillä, että tasa-arvoinen koulutus on mahdollistanut pärjäämisen, vaikka motivaatiota ei niin olisikaan. LM-HäSa

 

Ensi viikolla 18.–24.4. vietetään kansallista lukutaitoviikkoa. Hämeen Sanomien kulttuuriosaston Sieppari-teemasivusto pureutuu ajankohtaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ensi viikolla.