fbpx
Teema

Polvivaivojen taustalla on usein kolme syytä – Huuhkajien fysioterapeutti näyttää polvia huoltavia harjoituksia

Polvien kunnon kannalta on erittäin tärkeää, että lonkan, polven ja nilkan linjaus on kunnossa, painottaa Huuhkajien fysioterapeutti-valmentaja Jari-Pekka "Gene" Keurulainen. Myös urheilukengillä on suuri merkitys. Ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio kertoo, että polvessa tuntuva toistuva kipu on varoitusmerkki, jonka syy pitää selvittää.
Polvivaivojen taustalla voi olla jalan liikkuvuusongelmia, Jari-Pekka Keurulainen kertoo. Joel Kinnunen näyttää, kuinka alaraajan liikkuvuutta voi testata ja harjoittaa. Kuva: Mauri Ratilainen

Iän lisääntyessä monella alkaa tulla jonkinlaisia polvivaivoja, vaikka polvia ei olisi erityisesti loukannut. Yhdellä polvet aristaa, toisella kyykkyyn meneminen on vaikeaa ja kolmannella liikkuminen aiheuttaa kipua.

Kyseessä on usein ikävä vaiva, joka rajoittaa liikuntaharrastuksia ja vaikeuttaa arkea.

Yli 30 vuotta fysioterapeuttina toiminut Jari-Pekka “Gene” Keurulainen kertoo, että polvivaivat voivat johtua monesta asiasta, mutta yleensä niiden takana on jokin kolmesta syystä tai näiden yhdistelmä.

Ensimmäinen syy vaivoihin on mahdollisesti se, ettei linjaus ole kunnossa.

– Aluksi polvi on tutkittava, ettei siinä ole vammoja ja tulehduksia. Sen jälkeen kaikki lähtee siitä, että linjat ovat kunnossa, eli nilkka, polvi ja lonkka ovat niin sanotusti samassa linjassa, Keurulainen sanoo.

Keurulainen työskentelee helsinkiläisessä fysioterapiaa tarjoavassa Art fysiossa ja Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen fysioterapeuttina ja apuvalmentajana.

Esimerkiksi jos nilkassa on jonkinasteinen toimintahäiriö, se voi aiheuttaa alaraajan linjauksen pettämisen. Sen seurauksena nilkan ja lonkan välissä välinivelenä toimiva polvi voi joutua kovalle rasitukselle ja ärtyä.

Myös iän myötä vähenevä lihasvoima voi muuttaa alaraajan linjausta, kertoo Keurulainen.

– Polvi ei ole pakosti ongelma, vaan siitä tulee ongelma, jos ylhäällä lonkassa tai alhaalla nilkassa on ongelma. Siksi aika ajoin on hyvä tehdä linjausharjoituksia.

Keurulainen kertoo, että polven linjausta voi testata yksinkertaisella harjoitteella menemällä yhdellä jalalla kyykkyyn ja katsomalla, onko linjaus kunnossa ja polvi tukeva. Nilkan, polven ja lonkan pitäisi pysyä toistensa päällä.

Aktiivijuoksijakin tarvitsee voimaharjoittelua

Polvivaivoja voi aiheuttaa myös puutteellinen lihasvoima.

Aktiivisesti liikuntaa harrastavallekin voi Keurulaisen mukaan tulla polvivaivoja lihasten heikkouden takia. Esimerkiksi säännöllisesti juoksua harrastavalla polvea tukevat lihakset – kuten ojentajat ja koukistajat sekä lonkan lähentäjät ja loitontajat – voivat heikentyä, jos niitä ei erityisesti vahvista.

Kolmas mahdollinen tekijä polvivaivojen taustalla voi olla liikkuvuus. Polven pitää koukistumisen ja ojentumisen lisäksi pystyä kiertymään riittävän hyvin.

– Monta kertaa pienen polvivamman jälkeen liikkuvuusongelma saattaa olla hyvin ratkaiseva.

Lonkan ja pohkeen lihakset vaikuttavat polven hyvinvointiin

Keurulaisella on helpottava tieto monelle polvistaan huolestuneille. Polvivaivoilta voi välttyä – jopa ikääntyessään.

– Polvet kestävät siinä, missä muutkin nivelet. Eivät ne sen kummemmin kulu, jos niistä pitää huolta.

Keurulaisen mukaan polvivaivoja voi parhaiten ehkäistä, kun pitää huolta, että jalan linjaus on kunnossa ja polven ympärillä olevissa lihaksissa on riittävästi voimaa. Koska polvi toimii nilkan ja lonkan välissä välinivelenä, myös lonkan lähentäjiä ja loitontajia sekä pohkeen lihaksia pitää muistaa harjoitella.

Myös polven liikkuvuudesta kannattaa pitää huolta.

– Liikkuvuus voi kärsiä, jos reiden etu- tai takaosan lihakset ovat kireitä.

Hän muistuttaa, että polvivaivoihin voivat vaikuttaa perintötekijät. Usein myös aiemmat vammat voivat aiheuttaa myöhemmin ongelmia polvissa.

Keurulainen suosittelee, että ihmisten kannattaisi käydä tarkistuttamassa useammin edellä mainitut asiat alan ammattilaisella.

Lepopäivät ovat tärkeitä

Vaikka liikunta vahvistaa ja kehittää polven toimivuutta, Keurulainen muistuttaa, että liikuntaharrastus kannattaa aloittaa rauhallisesti. Liian kova ja nopea polvien rasittaminen voi aiheuttaa vammoja.

– Liikunta on hyvä aloittaa asteittain ja lisätä pikku hiljaa vastusta, matkaa ja kuormitusta. Näin pystyy tuntemaan, miten harjoitus vaikuttaa.

Polvien kannalta erityisen turvallisia lajeja ovat Keurulaisen mukaan esimerkiksi vesijuoksu, uinti, pyöräily ja murtomaahiihto perinteisellä tyylillä.

Sen sijaan lajit, joissa tulee paljon liikettä eri suuntiin, kuten polkujuoksussa, kamppailulajeissa ja suosiotaan voimakkaasti kasvattaneessa padelissa, voivat olla riskialttiita. Varsinkin ne pitäisi malttaa aloittaa vähitellen.

Jos lajia on harrastanut jo pitkään, liikkua voi Keurulaisen mukaan melko huoletta, koska polven nivelet ovat tottuneet siihen. Samalla polvien koordinaatioelin vahvistuu, kun se saa monipuolista rasitusta.

Harjoittelun lisäksi kuntoilijan on syytä muistaa pitää riittävästi lepopäiviä. Niiden aikana kudokset ehtivät toipua ja kehittyä rauhassa.

Keurulaisen mukaan vanha viisaus on edelleen voimassa: lihas kehittyy levon aikana.

Perintötekijöillä suuri vaikutus nivelrikon riskiin

Ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio kertoo, että polvivaivat voi karkeasti jakaa tapaturmissa syntyviin ja rasitusvammoihin.

Näiden lisäksi polvivaivan voi aiheuttaa polvien kulumisesta johtuva nivelrikko. Sen syntyyn vaikuttavat Kallion mukaan useat tekijät, mutta suurin vaikutus on perintötekijöillä. Pelkkä urheilu ei sitä aiheuta.

– Polvinivel kestää liikuntaa hyvin, mutta tärkeää on, että nivelet liikkuvat oikealla tavalla. Jos polvea kuormittaa oikein, se kestää suunnatonta rasitusta, kuten ultrajuoksuja, Kallio sanoo.

Polvivaivoja voi ehkäistä Kallion mukaan monipuolisella liikunnalla ja välttämällä vääränlaista kuormitusta. Ylipaino lisää polven kuormitusta ja sitä kautta kasvattaa polvivaivojen riskiä.

Samoin kuin Keurulainen myös Kallio painottaa hyvän lihaskunnon ja liikkuvuuden tärkeyttä. Esimerkiksi hieronta on yksi keino, jolla polven ympärillä olevien lihasten kireyttä voidaan lievittää ja näin parantaa polven liikkuvuutta.

Leikkauksissa on aina riskinsä

Jos polvessa on kipua, joka ei rauhoitu tai toistuu säännöllisesti, sen syy pitää selvittää, Kallio sanoo.

– Periaatteessa kipu on varoitusmerkki.

Pelkkä rasitus harvoin aiheuttaa kipua.

Kallion mukaan oiretta voi hoitaa levolla ja kipua lievittää lääkkeillä, mutta ongelman syyn selvittämiseen tarvitaan usein alan ammattilaista, kuten fysioterapeuttia tai lääkäriä. Joskus leikkaushoito on tarpeen, jos vammaa ei pysty parantamaan kuntouttamalla.

Kallio muistuttaa, että leikkauksissa on aina riskinsä, kuten bakteeritulehduksen tai alaraajoissa laskimotukoksen riski. On myös mahdollista, että leikkaus ei onnistu. Sen takia pitää harkita tarkkaan, onko leikkaus todella tarpeen ja mitä sillä halutaan korjata.

Lisäksi tarpeettomista leikkauksista aiheutuu turhia kustannuksia ja ne kuormittavat terveydenhoitoa.

Kallion mukaan aikaisemmin Suomessa on turvauduttu toisinaan vähän liian usein polvien leikkaushoitoon. Kun tutkimustieto on lisääntynyt, leikkausten perusteet ovat täsmentyneet.

– Toisaalta mikään ei ole mustavalkoista, vaan jokaisen potilaan kohdalla pitää yksilöllisesti miettiä hänelle sopiva hoitomuoto.

Keurulainen: Urheilukengät pitää vaihtaa riittävän usein

Jalan linjausten, lihaskunnon ja liikkuvuuden lisäksi liikuntakengillä on oleellinen vaikutus polvivaivojen ehkäisyssä. Jalkineet vaikuttavat muun muassa polvien kannalta tärkeisiin linjauksiin.

Jari-Pekka “Gene” Keurulaisen mukaan kenkien pitäisi olla ensinnäkin riittävän tukevat.

– Jos on taipumusta alaraajojen toimintahäiriöihin, on erityisen tärkeää, että kengät ovat asianmukaiset, Keurulainen sanoo.

Tärkeää olisi hankkia muutaman vuoden välein uudet liikunta- tai juoksukengät, koska kenkien jäykkyys- ja kimmoisuusominaisuudet heikkenevät käytössä.

– Urheilukenkien pohjat tehdään nykyään prässäämällä, minkä takia niiden ominaisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin ennen vanhaan. Niiden käyttöikä on aika lyhyt kuten monien muidenkin tuotteiden, Keurulainen harmittelee.

Hän kertoo, että polvivaivojen takia vastaanotolle tulevan kengät tarkistetaan ensimmäiseksi. Lähes muodiksi levinnyttä tukipohjallisten liiallista käyttöä Keurulainen karsastaa.

– Nykyään tuntuu, että jokainen ihminen tarvitsee jotkin pohjalliset. Se ei pidä paikkaansa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Asiantuntijan yksilöllisesti valmistamilla tukipohjallisilla pystytään joissain tapauksissa estämään jalan virheellinen liike tai tukemaan oikeaa asentoa, Keurulainen kertoo. Kuva: Mauri Ratilainen

Asiantuntijan yksilöllisesti valmistamilla tukipohjallisilla pystytään joissain tapauksissa estämään jalan virheellinen liike tai tukemaan oikeaa asentoa, Keurulainen kertoo. Kuva: Mauri Ratilainen

Erityiset tukipohjalliset ovat Keurulaisen mukaan tarpeen, jos niillä pystytään estämään virheellinen liike, kuten ylipronaatio, tai tukemaan oikeaa asentoa. Pohjalliset on syytä valmistuttaa asiantuntijalla, jotta ne toimivat oikein ja niiden vaikutusta alaraajan toimintaan voidaan seurata, Keurulainen korostaa.

Joskus myös alaraajojen pituusero voi aiheuttaa ongelmia polviin. Se voidaan korjata usein korotuspohjallisella.

Neljä harjoitusliikettä

Keurulainen näytti neljä harjoitusliikettä, joita säännöllisesti tekemällä voi ennaltaehkäistä polvivaivoja. Liikkeet vahvistavat alaraajojen lihaksia ja lisäävät niiden liikkuvuutta.

Tee kutakin liikettä 10–15 toistoa ja toista sarja kahdesta kolmeen kertaan. Muista aloittaa rauhallisesti ja lisätä rasitusta pikku hiljaa.

1. Linjojen tarkistus

Asetu kädet lanteilla noin lonkkien levyiseen haara-asentoon. Tee muutama pieni kyykkyliike ja tarkkaile, pysyykö polvi linjassa jalkaterän päällä.

Seuraavaksi jää kyykkyasentoon polvet noin 90 asteen kulmassa ja pyydä toista henkilöä kokeilemaan varovasti, tuntuvatko polvet tiukoilta. Polvien pitäisi tuntua jämäköiltä, eivätkä ne saisi antaa periksi.

Saman testin voi tehdä erikseen molemmille jaloille yhdellä jalalla seisten. Pidä toinen jalka hieman ilmassa. Kyykisty hieman ja katso, pysyykö lonkka polven päällä, polvi jalkaterän päällä ja ettei nilkka käänny sisään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jari-Pekka Keurulainen näyttää, kuinka polvien linjaukset tarkistetaan. Art fysion fysioterapeutti Joel Kinnunen esittelee, kuinka harjoitusliikkeet tehdään oikein. Kuva: Mauri Ratilainen

Jari-Pekka Keurulainen näyttää, kuinka polvien linjaukset tarkistetaan. Art fysion fysioterapeutti Joel Kinnunen esittelee, kuinka harjoitusliikkeet tehdään oikein. Kuva: Mauri Ratilainen

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Polvien pitäisi tuntua tiukoilta, kun niitä varovasti kokeilee. Kuva: Mauri Ratilainen

Polvien pitäisi tuntua tiukoilta, kun niitä varovasti kokeilee. Kuva: Mauri Ratilainen

2. Kyykky tasolle

Asetu tuolin tai jakkaran eteen seisomaan jalat kevyessä haara-asennossa. Pidä kädet lanteilla tai edessäsi sekä paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Kyykisty siten, että takapuoli osuu kevyesti alustaan ja nouse ylös.

Pidä selkä pienellä notkolla koko liikkeen ajan, älä päästä selkää pyöristymään. Tarkkaile, että alaraajojen linjat pysyvät suorina.

Polvet voivat koukistua ala-asennossa hieman pienempään kulmaan kuin 90 astetta. Liike harjoittaa polvia ojentavia lihaksia ja pakaralihaksia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Harjoituksessa voi käyttää jumppakuution sijasta tuolia tai jakkaraa. Kuva: Mauri Ratilainen

Harjoituksessa voi käyttää jumppakuution sijasta tuolia tai jakkaraa. Kuva: Mauri Ratilainen

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Selkä ei saa pyöristyä liikeen aikana, vaan sen pitää pysyä pienellä notkolla. Kuva: Mauri Ratilainen

Selkä ei saa pyöristyä liikeen aikana, vaan sen pitää pysyä pienellä notkolla. Kuva: Mauri Ratilainen

3. Yhden jalan kyykky

Seiso tuolin tai jonkin muun korokkeen edessä ja aseta toinen jalka takana olevan korokkeen päälle. Kyykistä etummainen jalka lähelle 90 asteen kulmaa ja nouse ylös.

Polven kulma voi jäädä myös hieman suuremmaksi. Muista tarkkailla, että alaraajan linja säilyy eli polvi pysyy jalkaterän päällä. Pidä selkä suorana.

Harjoitus vahvistaa etummaisen alaraajan polven ja lonkan ojentajia ja pakaralihaksia sekä venyttää taaemman jalan etureittä.

Harjoitukseen saa lisähaastetta, jos pitää käsipainoja käsissään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

On tärkeää, että jalan linja säilyy koko liikkeen ajan eli polvi pysyy jalkaterän päällä. Kuva: Mauri Ratilainen

On tärkeää, että jalan linja säilyy koko liikkeen ajan eli polvi pysyy jalkaterän päällä. Kuva: Mauri Ratilainen

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhden jalan kyykky venyttää taaemman jalan etureittä ja vahvistaa etummaista jalkaa. Kuva: Mauri Ratilainen

Yhden jalan kyykky venyttää taaemman jalan etureittä ja vahvistaa etummaista jalkaa. Kuva: Mauri Ratilainen

4. Jalan ojennus

Käy lattialle tai sängylle selinmakuulle ja aseta jumppakuminauha toisen jalan jalkapohjan alle. Pidä toinen jalka koukussa ja nosta kuminauhajalka suoraksi ylös.

Laske polvi takaisin koukkuun vatsan päälle ja jatka polven ojentamista suoraksi. Pidän jalka vähän aikaa ylhäällä suorana, jotta reiden takaosan lihakset ehtivät venyä.

Liike venyttää myös pohjetta, jos yläasennossa nilkkaa koukistaa vähän. Kyseessä on erityisesti liikkuvuusharjoitus.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Liikkeen alkuasennossa jalka on suorana ylhäällä. Kuva: Mauri Ratilainen

Liikkeen alkuasennossa jalka on suorana ylhäällä. Kuva: Mauri Ratilainen

Jari-Pekka “Gene” Keurulainen

Työskentelee fysioterapeuttina Art fysiolla ja Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen fysioterapeutti-valmentajana.

Ollut jalkapallomaajoukkueen valmennusryhmässä noin 30 vuotta pääosin fysioterapeuttina ja apuvalmentajana.

Valmentanut jalkapallon pääsarjassa 1980- ja 1990-luvulla muun muassa HJK:ta, TPV:tä, Finnpaa ja FC Hämeenlinnaa.

Palkittiin vuonna 2019 suomalaisen jalkapallon eteen tekemästään työstä Captain’s Ball -palkinnolla.

Syntynyt Helsingissä. 65-vuotias.

Vapaa-ajalla pitää kunnostaan huolta erilaisilla harjoitteilla, kuntosaliharjoittelulla ja juoksemalla.

Sai lempinimen Gene, kun juniorijoukkueen huoltaja alkoi kutsua pelintekijänä pelannut Keurulaista kenraaliksi. Kenraali muuttui pian englanninkieliseen muotoon generaliksi, ja myöhemmin se lyhyeni Geneksi.

Menot