Teema

Ruudulta löytyvät palvelut, linkit ja vinkit

Miten pysyä teknologisessa kehityksessä mukana, kun ikää tulee lisää ja moni palvelu siirtyy verkkoon? Kuinka ottaa haltuun netti ja tabletti?

 

Kusti Vuorensivu sai jokin aika sitten lahjaksi aktiivisuusrannekkeen. Jälkikasvua oli alkanut huolettaa se, että isä viettää liikaa aikaa tietokoneen ääressä. Ranneke muistuttaa Vuorensivua nousemaan välillä ylös verryttelemään. 

Seija Lähdemäki sen sijaan ajatteli eläkkeelle jäädessään, että enää ei onneksi tarvitse takuta tietotekniikan kanssa. Toisin kuitenkin kävi.

– On pakko opetella uusia asioita. Nyt vain ei enää ole apuna työpaikan atk-henkilöä, hän sanoo. 

Lähdemäki käyttää tietokonetta pankkiasioiden hoitamiseen ja sähköpostin käyttöön. Myös Excel ja kirjoitusohjelmat ovat käytössä. Lisäksi monessa mukana olevana Lähdemäen tulee seurattua yhdistysten sivuja.

– Iltapäivälehtiä luen netistä jonkin verran. Facebook, Instagram ja muut sellaiset eivät kiinnosta. Kun ikää tulee lisää, muutosvastarinta kasvaa, vaikkei niin saisi ollakaan.

– Mutta jatkuva muutos rasittaa. Juuri kun saa jonkun systeemin toimimaan, se muuttuu taas.

Joskus käy tosin niinkin, että uudesta innostuu. Apuna uuden opiskelussa vaasalaisella Lähdemäellä on ollut Vuorensivun ja kumppaneiden luotsaama ikäihmisten tietotekniikkaklinikka, josta voi ajan varattuaan saada henkilökohtaista opastusta kulloisiinkin kysymyksiin.

Monilla paikkakunnilla ikäihmisille on tarjolla tietotekniikkakerhoja ja -kursseja, joissa opastetaan laitteiden ja ohjelmien käyttöä.

Ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntijan Lea Stenbergin mielestä näitä paikkoja tarvittaisiin enemmän. Ikäihmiset toivovat itse apua esimerkiksi nettipankin käyttöön.

Tilastokeskuksen mukaan yli puoli miljoona suomalaista ei käytä Internetiä. Suurin osa heistä on yli 65-vuotiaita. 

– Lisäksi ainakaan 300 000 suomalaisella ei ole sähköisen tunnistautumisen välinettä. Nämä ovat isoja kysymyksiä, kun palveluja terveyspalveluista lähtien siirretään nettiin.

Sähköistä tunnistautumista tarvitaan esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen tai verotietojen täyttämiseen. 

Siksi tarvitaan myös paikkoja, joissa ohjelmia voi opastetusti ja turvallisesti harjoitella.

– Muuten ennakkoasenteet ja pelot on entistä vaikeampi voittaa, Stenberg toteaa.

Iäkkäiden tietotekniikkataitoja edistävän Senioriverkko-projektin työntekijät Satu Veltheim ja Teija Saarinen ovat useammin kuin kerran kuulleet seuraavat lauseet: Kun olen jo tämän ikäinen, en osaa enkä voi oppia uusia asioita. Liian vaikeaa.

Pelot seuraavat usein tietämättömyyttä: mistä tiedän, millaisen koneen tarvitsen? Mistä saan sen? Tietoturvakin huolestuttaa. Voiko joku saada tunnukseni käsiinsä? Ikä ei kuitenkaan ole este. Vanhin Veltheimin ja Saarisen projektissa mukana toistaiseksi ollut oli 103-vuotias, joka maalasi tabletilla taidetta.

Kaksikko onkin vakuuttunut, että tietotekniikan avulla voi lisätä ikääntyneiden toimintakykyä ja osallisuutta.

– Esimerkiksi yhteydenpito helpottuu. Ei kone vähennä kasvotusten tapahtuvia tapaamisia vaan tuo siihen jotakin lisää. Yhteyttä voi pitää esimerkiksi ystävien ja sukulaisten kanssa, Saarinen sanoo.

Näin kävi esimerkiksi Pekka Innilälle, jolle aukeni tietotekniikkakerhossa yllättäen uusi yhteydenpidon väline.

– Koneesta löytyikin kamera ja Skype. Nyt on pidetty yhteyttä Italiassa opiskelevaan pojantyttäreen.

Innilä harrastaa myös sukututkimusta, johon netti tarjoaa väyliä tietojen etsimiseen. LM-HäSa

 

Opettele:

Kuvat kamerasta -ryhmä Voutilakeskuksessa perjantaisin kello 9-11

Opastusta e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöön Hämeenlinnan pääkirjastossa tiistaisin kello 16-18.

ATK-oppia omaan tahtiin Voutilakeskuksessa torstaisin kello 12.30

Päivän lehti

19.1.2020