Teema

Sähköauton kotilataus ei vaadi kalliita pikalatureita – tavallinen vikavirtasuojattu pistorasia saattaa riittää hyvin

Jorma Moisio lataa hybridiautonsa akut yön yli täyteen taloyhtiön parkkihallissa. Latauspisteen hän maksoi itse, ja auton käyttämä sähkö jyvitetään hänen omaan sähkölaskuunsa. "Tämä on pätevä ratkaisu ehkä viideksi vuodeksi, mutta sinä aikana se on hintansa tienannut", hän laskee.
Mitsubishi-hybridin ajoakku latautuu täyteen yön aikana Jorma Moision kotitalon parkkihallissa. Ajossa auto vaihtaa sähkölle heti, kun nopeus laskee alle 65 kilometrin, mutta sähköä voi myös "säilöä" kaupunkiosuuksille. Kuva: Kari Pitkänen
Mitsubishi-hybridin ajoakku latautuu täyteen yön aikana Jorma Moision kotitalon parkkihallissa. Ajossa auto vaihtaa sähkölle heti, kun nopeus laskee alle 65 kilometrin, mutta sähköä voi myös "säilöä" kaupunkiosuuksille. Kuva: Kari Pitkänen

Sähkötoimisen auton lataaminen ei juuri tämän helpommaksi muutu. Jorma Moisio ajaa parkkiruutuun, kaivaa latausjohdon takakontista ja kytkee sen ruudun viereen tolppaan kiinnitettyyn kahdeksan ampeerin pistorasiaan.

Hybridi-Mitsubishin akku täyttyy yön aikana noin seitsemässä tunnissa. Seuraavana päivänä edessä on noin 50 kilometriä sähköajoa. Se riittää hyvin päivän kaupunkimatkoille tai vaikka kesämökille 11 kilometrin päähän.

– Mökillä voin ladata akun taas täyteen samanlaisesta pistorasiasta. Autolla on nyt ajettu puoli vuotta, ja olen kolme kertaa käynyt tankkaamassa bensiiniä pitemmille reissuille, hän kertoo.

– Kertaakaan ei ole ollut bensatankki vielä tyhjänä. Varmaan 90 prosenttia ajoista on tehty sähköllä. Mökille ja takaisin pääsee suunnilleen kaupan muovipussin hinnalla.

Kustannukset maksaa lataaja

Kun hybridi- ja sähköautot alkoivat pari kolme vuotta sitten yleistyä, Moision omassa taloyhtiössä ja naapuriyhtiössä alettiin yhdessä miettiä, miten autojen lataus toteutettaisiin kaikille osakkaille tasapuolisella ja mahdollisimman edullisella tavalla.

Latausmenettelystä sovittiin yhtiökokouksissa. Jorma Moisio toimii oman yhtiönsä hallituksen puheenjohtajana.

– Kerrostaloissa helposti tapetaan sähköinen autoilu liian kalliilla ja työläillä latausratkaisuilla.

– Meillä päätös lähti siitä, että jokainen osakas hankkii latauspisteen itse ja vastaa sen kustannuksista, eikä mitään monimutkaisia ”älyratkaisuja” lataamiseen tarvita.

Pistorasia johdotuksineen on edullinen ratkaisu hybridiauton ja pienen täyssähköauton kotilataamiseen. Kuva: Kari Pitkänen
Pistorasia johdotuksineen on edullinen ratkaisu hybridiauton ja pienen täyssähköauton kotilataamiseen. Kuva: Kari Pitkänen

Hidaslataus riittää hyvin

Latausinfra toteutettiin ilman erillisiä autonvalmistajien ja sähköyhtiöiden myymiä tai vuokraamia latauslaitteita. Yhdessä myös todettiin, ettei lataamista hallin tai pihapaikkojen lämmitystolpista sallittaisi.

Sen sijaan Moision oman, 11 vuotta vanhan kerrostaloyhtiön sähköpääkeskukseen asennettiin kaksi uutta alamittaria ja vikavirtasuojat, vedettiin johdot parkkiruutuihin ja kiinnitettiin suko-pistorasiat kahdelle halukkaalle lataajalle.

Jorma Moisio lataa hallissa Mitsubishi Outlander PHEV -hybridiään ja hänen naapurinsa Matti Mäkelä Volkswagen Golf -sähköautoa. Vaikka sähköteknisesti kyseessä onkin niin sanottu hidaslataus, se on käytännössä riittänyt hyvin.

– Meillä kummallakaan ei ole erityisen kiire, joten autot täyttyvät yön aikana. Hybridiautolle ja e-Golfin tapaiselle pienemmälle sähköautolle tällainen latausmahdollisuus riittää mainiosti, mutta isomman sähköauton kanssa voisi jo tulla vaikeuksia.

Rasia 200–300 eurolla

Taloyhtiöihin ostettavat tai vuokrattavat lataustolpat ja niiden asennus voivat maksaa nelinumeroisen summan rahaa jokaista osakasta kohti.

Jos ja kun kustannukset vielä jaetaan tasan, kuluihin osallistuvat nekin, jotka eivät latausmahdollisuutta ikinä tarvitse. Se on varma riidan aihe naapurustossa.

Moision ja Mäkelän kaltaisessa tapauksessa yksi uusi pistorasiaveto maksaa 200–300 euroa. Hinta vaihtelee olosuhteiden mukaan.

Asennukset, käytön ja mahdolliset huoltokulut jokainen osakas maksaa itse. Näin on sovittu kirjallisesti taloyhtiön kanssa.

– Ratkaisu on järkevä ja toimiva. Yhtiölle ei tule lataamisesta euronkaan kustannuksia.

– Keskus oli onneksi mitoitettu siten, että se todennäköisesti kestäisi hidaslatauksen järjestämisen vaikka jokaiseen parkkiruutuun.

– Jos tekniikka menee eteenpäin, tai jos yhtiö päättää joskus hankkia uuden latausjärjestelmän, joudumme omalla kustannuksellamme purkamaan rasiat pois. Tosin siihen mennessä ne ovat varmasti tienanneet asennushintansa.

Sähköpääkeskuksen alamittari jyvittää käytetyn lataussähkön suoraan Jorma Moision maksettavaksi. Kuva: Kari Pitkänen
Sähköpääkeskuksen alamittari jyvittää käytetyn lataussähkön suoraan Jorma Moision maksettavaksi. Kuva: Kari Pitkänen

Viiden vuoden ratkaisu

Joirma Moisio on toistaiseksi maksanut vasta yhden, noin 200 kilowattitunnin suuruisen lataussähkölaskun. Loppusumma oli vain 20 euroa, sillä kesän aikana hän on ladannut autonsa akut pääosin mökillä Pirkkalassa. Julkisia latauspisteitä hän ei halua käyttää.

– Tekniikka on kirjavaa ja pisteiden minuuttipohjainen lataussähkön hinnoittelu aikamoista rahastusta. Kotisähkö maksaa meillä vain noin 10 senttiä kilowattitunnilta mutta latauspisteissä jopa moninkertaisesti.

Moisio pitää varmana, että tulevaisuudessa sähköautojen lataustavat muuttuvat ja kehittyvät nykyisistä vielä huomattavasti.

– Me lähdimme yhtiössä siitä, että itse toteutettu hidaslataus olisi toimiva ja edullinen ratkaisu ehkä viiden vuoden ajaksi.

”Varautukaa ajoissa”

Kiinteistöliitto neuvoo asukkaita ja taloyhtiöitä varautumaan sähköautoiluun ennakolta, kun aikaa vielä on. Pahimmassa tapauksessa voi muuten käydä niin, että osakkaalla on tuore menopeli pihassa, mutta ei mitään tietoa sen latausmahdollisuuksista.

– Yhtiöiden kannattaa selvittää oma lähtötilanteensa hyvissä ajoin, kehottaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

– Eli montako latauspaikkaa nykyinen sähköjärjestelmä kestää, onko taloyhtiöön lähivuosina kenties tulossa lisää ladattavia autoja ja miten mahdolliset sähköjärjestelmän uusimiset voitaisiin yhdistää muihin yhtiön lähivuosien remonttitarpeisiin.

Kun perusasiat ovat selvillä, lataustarpeita voidaan käsitellä yhtiökokouksessa. Siellä päätökset taloyhtiön hankkeista voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

– Kyse ei ole mistään hirveän monimutkaisista asioista. Eniten mutkia matkaan voi tulla kaikkein vanhimmissa yhtiöissä.

Autokaupan rohkeimpien ennusteiden mukaan sähköistetyt menopelit edustavat puolta Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista mahdollisesti jo 3–5 vuoden päästä.

Ara avustaa latauspisteissä

Asumisen rakentamis- ja kehittämiskeskus Ara myöntää taloyhtiöille avustuksia sähköautojen latausinfran rakentamiseen.

Avustus on 45 prosenttia toteutuneista kustannuksista, enintään 90 000 euroa.

Avustusta voi saada 55 prosenttia, jos vähintään puolella paikoista voi ladata 11 kW:n tai suuremmalla teholla.

Lisätiedot: ara.fi/lainat ja avustukset

 

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic