Teema

Sanna Hellström huomasi kävellessään katuja läpi, että miesten nimet vallitsevat kylteissä – “Naisista käytetään usein pelkkää etunimeä, miehistä myös sukunimeä”

Katujen nimistössä näkyy historian kerroksellisuus ja merkkihenkilöiden arvostus – siksi myös teiden nimissä tasa-arvo on merkittävää. Lordin euroviisuvoiton jälkeen Rovaniemi muutti keskusaukion nimen Lordin aukioksi. "Harkintaa olisi voinut käyttää, mutta olimme silloin flow'ssa", sanoo silloinen viestintäpäällikkö Mikko Jylhä nyt.
Korkeasaaren johtaja Sanna Hellströmin harrastus on kävellä Helsingin katuja aakkosjärjestyksessä. Kaduista tarkkaa tilastoa pitävä Hellström huomasi, että naisten mukaan nimettyjä katuja on vain vähän. Kuvaaja: Silja Viitala / Lännen Media

Naisten mukaan nimettyjä katuja löytyy huomattavasti vähemmän kuin katuja, jotka on nimetty miesten mukaan. Sama koskee myös puistoja ja aukioita, joita on nimetty merkkihenkilöiden mukaan.

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström on havahtunut ilmiöön kävellessään pitkin Helsingin katuja aakkosjärjestyksessä.

Hellström aloitti harrastuksensa puolitoista vuotta sitten, ja nyt hän on kävellyt läpi 350 katua eri puolella Helsinkiä. Hänen arkihavaintonsa on se, että naisten mukaan nimettyjä katuja on harvassa.

– Tähän mennessä kävelemistäni kaduista naisten mukaan oli nimetty 24 ja miesten mukaan 69 katua. Tietyllä tavalla tämän epäsuhdan ymmärtää, koska kyse on historiallisista henkilöistä ja usein päättäjät, johtajat tai pormestarit ovat olleet miehiä, Hellström sanoo.

Suunnittelija Hanna Ikonen vahvistaa Hellströmin kokemukset. Hän selvitti viime syksynä, miten paljon Helsingissä katuja, puistoja tai aukioita on nimetty naisten tai miesten mukaan. Miesten osuus katujen nimissä oli ylivertainen.

Ikonen työskentelee suunnittelijana Helsingin kaupunkiympäristö -toimialalla.

– Helsingissä naisten mukaan on nimetty katuja ja puistoja yhteensä sata. Miesten osalta vastaava luku on 450, Ikonen sanoo.

“Jännä lähestymistapa”

Lännen Median pikainen soittokierros muutamaan kaupunkiin kertoo, että monessa kaupungissa ei ole edes mietitty sitä, miten naisten ja miesten osuus katujen tai puistojen nimissä jakautuu.

– Oulussa nimeämiskriteeri ei ole se, onko kyseessä miehen tai naisen nimi. Tätä ei ole edes vertailtu, mutta ihan jännä lähestymistapa, paikkatietoasiantuntija Arto Kurvinen Oulun kaupungista sanoo.

Kurvisen mukaan katujen nimiä mietitään usein asuinalueen historian mukaan. Esimerkiksi Oulun Hiukkavaaraan rakennetun uuden asuinalueen kadut on nimetty sotilastermein, koska alueella on aiemmin sijannut Puolustusvoimien varuskunta.

– Uusien asuinalueiden katujen nimet liikkuvat yleensä teemojen, ei nimien ympärillä, hän sanoo.

Ruotsissa miesten mukaan nimetyt kadut ovat myös pidempiä

Vuoden 2014 joulukuussa kerrottiin, että Ruotsissa miesten mukaan nimettyjä katuja on enemmän, mutta ne ovat myös pidempiä kuin naisten mukaan nimetyt kadut.

Ruotsin tilastokeskus oli laskenut, että miesten mukaan nimetyt kadut olivat keskimäärin 70 metriä pidempiä kuin naisten.

Ikosen mukaan kysymys katunimien tasa-arvosta on tärkeä, koska ihmisen mukaan nimetty katu on kunnianosoitus ja tietyn henkilön elämäntyön arvostamista.

– Onhan tämä merkittävä asia, sillä katujen nimien kautta tehdään näkyväksi myös naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, missä me olemme olleet maailman edelläkävijöitä, Ikonen sanoo.

Ikonen sanoo itse hämmästyneensä siitä, että asiasta on alettu puhua vasta 2010-luvun jälkeen, vaikka Suomessa naiset ovat saaneet äänioikeuden ensimmäisten maitten joukossa ja naisten asema alkoi Suomessa vakiintua jo 1960–1970-luvuilla.

– Kun tiedämme, että Suomi on ollut uranuurtaja naisten aseman parantamisessa ja monet naiset ovat alallaan olleet uranuurtajia, niin heitä voidaan nostaa esille myös nimeämällä katuja ja puistoja heidän mukaansa, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan Helsingissä katujen ja puistojen nimeämisessä huomioidaan tasa-arvoon liittyvät asiat.

– Kyse ei ole siitä, että miesten mukaan ei nimettäisi yhtään uutta katua, ennen kuin ero miesten ja naisten välillä on saatu umpeen. Kyse on siitä, että naisten ja miesten nimien lisäksi huomioidaan se, että nimien joukossa on yhtä lailla taiteen ja tieteen edustajia, joiden työtä halutaan nostaa esille, Ikonen sanoo.

Naisia puhutellaan etunimellä myös kaduissa

Katuja kävellessään Hellström on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että naisten mukaan nimetyissä kaduissa on usein vain pelkkä etunimi, kun taas miesten mukaan nimetyissä kaduissa on käytetty sukunimeä.

– Uudemmissa kaduissa naisista käytetään etu- ja sukunimeä, kuten Agnes Sjöbergin katu tai Bertha Pauligin katu. Mutta moni katu on nimetty vain etunimen mukaan kuten Aurorankatu tai Eevankatu, Hellström sanoo.

Rovaniemi teki pikapäätöksen Lordin aukiosta

Kun Suomi voitti Euroviisut vuonna 2006, Rovaniemen kaupungissa tehtiin historiallisen nopea päätös. Yhdellä kaupunginhallituksen päätöksellä Rovaniemen keskeisin aukio muutettiin Sampo-aukiosta Lordin aukioksi.

Vaikka kaupunginhallituksen päätös oli yksimielinen, päätös herätti kaupunkilaisten tunteita laidasta laitaan.

– Me halusimme silloin reagoida asiaan mahdollisimman nopeasti, koska tiedämme, miten vaikeaa Suomen on voittaa Euroviisut, Mikko Jylhä sanoo.

Nykyisin Rovaniemen viestintäasiantuntijana työskentelevä Jylhä oli euroviisuvoiton aikaan viestintäpäällikkönä ja muistaa hyvin sen, millaisella kiireellä voittoa haluttiin juhlistaa.

Nyt vuosien jälkeen hän kuitenkin myöntää, että nimenmuutosta olisi voinut miettiä hieman tarkemmin, vaikka päätöksen takana oli vilpitön halu muistaa sydänvereltään rovaniemeläisen Tomi Putaansuun saavutusta ja menestystä.

– Nyt jälkikäteen mietittynä sitä olisi pitänyt vähän harkita ja odottaa. Kyllähän se päätös tehtiin melkoisessa flow’ssa. Jylhä kertoo.

Sittemmin kaupunginhallitukselle on tehty esityksiä Sampo-aukion nimen palauttamisesta, mutta siihen ei ole lähdetty.

– Lordin aukio on nimenä vakiintunut, eikä sitä nimeä enää lähdetä vaihtamaan. Monenlaisia aloitteita asiasta on kuitenkin tullut. Tällä nimellä mennään, koska veivaaminen ei ole järkevää, Jylhä sanoo.

Vain kuolleet saavat oman kadun tai puiston

YK:n suosituksen mukaan paikkojen kuten katujen tai puistojen nimeämistä elossa olevien henkilöiden mukaan tulee välttää.

Yleisen ohjeen mukaan henkilön nimeä voidaan käyttää kaavaniemessä viisi vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Poikkeuksena ovat presidentit. Esimeriksi presidentti Tarja Halonen sai oman nimikkopuistonsa Helsingin Kallioon huhtikuussa 2015.

Henkilöiden pitää olla myös sidoksissa siihen paikkakuntaan, jonne nimikkopaikkaa suunnitellaan.

Henkilö on voinut elää merkittävän osan elämästään tai tehnyt merkittävän osan elämäntyöstään kyseisellä paikkakunnalla.

Nimikkopaikka voidaan antaa myös sellaiselle suomalaiselle, joka on tehnyt kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävän elämäntyön.

Merkkihenkilöiden tai jonkin tapahtuman mukaan nimettyjen paikkojen kohdalla tulee miettiä myös miettiä sitä, miten nimi elää ja säilyy ajassa.