Teema

Sininen palaa seinille

Tapettitrendit vaihtuvat hitaasti. Retromallit viehättävät sisustajia edelleen. Rintamamiestalojen remonttibuumi näkyy Pihlgrenja Ritolan tapettitehtaalla.

Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan vanha konttori Toijalan Akaassa on täynnä tapettimalleja, joiden joukosta valitaan kulloinkin tuotantoon pääsevät mallit.

Uusia tapetteja ei suunnitella, kun jo olemassa olevista malleista voidaan palauttaa aika ajoin malleja uudelleentuotantoon. Kaikkein hurjimmat 70-luvun väritykset eivät tosin markkinoille pääse ennen kuin niistä on tehty rinnalle hillitty vaalea versio.

Suomalaiset suosivat yhä kodeissaan skandinaavista vaaleutta ja harmoniaa. Tapettitehtaan toimitusjohtaja Elina Yrjönen kuitenkin uskoo, että suomalaiset ovat rohkaistumassa värien käytössä. Päätään on nostanut niin sininen kuin vihreäkin ja pikkuhiljaa rohkeimmatkin designtapetit saavat vallattua kodista enemmän kuin yhden tehosteseinän.

– Nyt remontoidaan rintamamiestaloja ja se näkyy tapettitehtaalla. Meidän kultakautemmehan oli juuri 1950–70-luvuilla, Elina Yrjönen kertoo.

Nostalgia ja design ovat tapettien tehokkaimpia markkinamiehiä. Pihlgren ja Ritolan vuonna 1958 järjestettyyn suunnittelukilpailuun osallistui niin paljon suomalaisia eturivin taiteilijoita, että heidän töistään riittää yhä ammennettavaa.

Rut Brykin sekä Birger Kaipiaisen, Lisa Johansson-Papen ja Ritva Kronlundin suunnittelemia tapetteja kysytään jatkuvasti. Erilaiset tapetit myös näkyvät maailmalla. Oscar-ehdokkaana olleessa elokuvassa Florence oli olohuone päällystetty Pihlgren ja Ritolan jugendtapetilla. Yllättäen silmä tapaa myös Rut Brykin naivistisen Fenix-linnun Aku Ankan uusimmassa mainoksessa.

– On hauskaa, että tapettimme saavat kansainvälistäkin huomiota. Tosin ennen 50-lukua yrityksen mallit tulivat muualta Euroopasta, muun muassa Berliinistä ja Pariisista, Yrjönen kertoo.

 

Suuri osa ennen 50-lukua tehtyjen tapettien suunnittelijoista on jäänyt tuntemattomiksi, vaikka tutkijat niistä ovatkin kiinnostuneita. Alkuperäismalleja konservoidaan ja luetteloidaan parhaillaan Pirkanmaan kulttuurirahaston kärkihankeapurahalla.

– Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä perinteiset paperitapetit kiinnostavat, eikä niitä tahdo enää löytyä mistään, Yrjönen sanoo.

Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola täyttää kolmen vuoden kuluttua jo 90 vuotta. Vuonna 1930 Elina Yrjösen isoisä Matti Ritola perusti tapettitehtaan yhdessä Fritjof Piholan (Pihlgren) kanssa. Vuonna 1937 tehdas laajeni nykyasuunsa Nahkialanjärven rannalla.

Piholan suku luopui omistuksesta vuonna 1962, eikä tehtaalla ole tapahtunut omistusmuutoksia sen jälkeen. Elina Yrjösestä tuli tehtaan johtaja kolme vuotta sitten enonsa Erkki Ritolan jälkeen, mutta yritys pysyi yhä samalla suvulla. Perinteitä kunnioitetaan yhä.

– Toiminnan suunta päätettiin jo kauan aikaa sitten, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi puuttua siihen, Yrjönen sanoo.

Sisustussuunnittelija Susanna Vastamäki sanoo, että tapetit syntyvät yhä yli 150 vuotta vanhalla menetelmällä ja tehtaassa olevalla 50-lukulaisella rotaatiopainokoneella.

Suomessa ei ole toista vastaavaa, eikä koko Euroopastakaan löydy niitä kuin kourallinen.

– Varastossa on tallessa valtavasti alkuperäisiä kuvioteloja, joita on säilytetty tehtaan perustamisesta lähtien, Vastamäki sanoo.

 

Päivän lehti

6.6.2020