Teema

Siniristilippu nousee salkoon yhä harvemman talon pihalla

Vaaleansävyiset omakotitalot seisovat vieri vieressä lapsiperheiden suosimalla asuinalueella Rovaniemen Vennivaarassa.

Vaaleankeltaiseksi maalattu puutalo on kuin mikä tahansa noista sadoista suomalaiskodeista, mutta sen pihamaalla jokin pistää silmään: talon edustalla seisovan lipputangon latvassa liehuu siniristiviiri, joka on koko laajalla alueella ainoa lajissaan.

– Meidän lisäksi vain yhdellä naapurilla on lipputanko, mutta muita en ole huomannut, talon isäntä Ville Vitikka sanoo.

Saman havainnon voi tehdä millä tahansa uudella asuinalueella. Lipputanko ei enää kuulu suomalaisen omakotitalopihan vakiovarusteisiin.

Ei lippusalkoa toki ole ollut kaikilla aiemminkaan, mutta ero vanhojen ja uusien asuinalueiden välillä on silti selvä. Onko suomalainen liputuskulttuuri siis katoavaa kansanperinnettä?

EI SENTÄÄN, vakuuttaa kotimaisen lipputankovalmistajan Plastiset Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sirén.

– Taloyhtiöihin lipputanko edelleen päätyy. Suurimpaan osaa kerrostalo- ja rivitaloyhtiöistä lipputanko laitetaan jo rakennusvaiheessa.

Sirén kuitenkin vahvistaa havainnon siitä, että omakotitalojen pihoille lipputankoja pystytetään yhä harvemmin.

– Kyllä se on näkynyt meillä toimitusten vähenemisenä.

VITIKALLE oli alusta asti selvää, että uuden kodin pihamaalle tulee lipputanko.

– Meillä on isän puolen suvulla sellainen perinne, että vanhan kotitilan mailla joka juhannus lippu vedetään salkoon ja lauletaan lippulaulu. Siitä se ajatus varmaan lähti.

Vitikan talo on rakennettu vuonna 2006, ja salko pystytettiin muutama vuosi myöhemmin. Päivä oli niin tärkeä, että pystytyksessä mukana ollut Viljami-poika muistaa sen vieläkin.

– Muurauslaatassa on Viljamin ja minun nimet, Vitikka kertoo.

Vitikan mielestä salossa liehuva siniristilippu on esteettisesti kaunis, mutta se on myös tärkeä isänmaallinen symboli. Liputuspäivistä Vitikka pitää itsenäisyyspäivää ehdottomana ykkösenä. Muiden liputuspäivien kohdalla hän myöntää toisinaan lipsuvansa.

– Toki laitan lipun aina jos suinkin muistan, mutta en minä niistä hirveää stressiä ota.

SUOMALAISUUDEN Liiton toimistonhoitaja Saila Ampuja arvioi, että suurin syy yksityisen liputuksen vähenemiseen on sitovuuden pelko.

– Monilla on sellainen käsitys, että lipputanko sitoo liputtamaan, mutta meillä on tässä maassa liputusvapaus.

Ampuja muistuttaa, että liputtaminen on oikeus eikä velvollisuus.

– Toki jos pihaan on laitettu lippusalko, on hyvän lippukulttuurin mukaista liputtaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä, mutta mitään pakkoa ei ole.

TOISAALTA kenellä tahansa on lupa käyttää Suomen kansallislippua myös juhlistamaan omia tapahtumiaan. Vitikoilla lippu vedetään salkoon esimerkiksi ensi kesänä, kun vietetään tyttären rippijuhlia.

Sirénin mukaan osa omakotiasujista herää lipputangon hankintaan juuri perhejuhlien alla. Juhannus taas houkuttelee mökkiläisiä lipputangon ostoon. Myös itsenäisyyspäivä ja vappu ovat suomalaisille tärkeitä liputuspäiviä.

Liputusajoista ei yksityisen liputtajan kannata ottaa paineita. Ampujan mukaan lipun voi esimerkiksi aivan hyvin nostaa salkoon jo kello seitsemän ennen töihin lähtöä, vaikka virallinen liputusaika alkaa kahdeksalta.

– Liputusaikoihin tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan, mutta ne eivät ole täydellisen sitovia.

TALOUDELLISET syyt eivät selitä yksityisen liputuksen vähenemistä, sillä lippusalko ja Suomen lippu ovat esimerkiksi omakotitalon rakentajalle melko pieni kustannuserä.

– Yleisen yhdeksän metrin tangon saa lipun kanssa kotiin kuljetettuna tarjouksesta noin kolmella sataa, Sirén sanoo.

Lipputangon voi hyvin pystyttää itse, kunhan malttaa keväällä odottaa roudan sulamista. Jos tankoa ei kolhita, se kestää kymmeniä vuosia.

– Ensimmäinen meidän vuonna 1976 tekemämme lasikuituinen on vielä pystyssä, Sirén mainitsee.

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic