Teema

Sisään ja ulos – hengittämällä hetkeen ja onnelliseksi

Miksi onni ei ole kiinni asioista, joiden ajattelemme tekevän meidät onnelliseksi?

Kysymys on pyörinyt pitkään Emma Seppälän päässä.

Hän on tohtori, entinen Stanfordin yliopiston Compassion and Altruims research and education -keskuksen johtaja ja nykyinen Yalen yliopiston opettaja sekä yksi Yalen Emotional Intelligence -ohjelman johtajista.

Seppälä on taustaltaan suomalainen. Hänen isoisänsä Richard Seppälä oli entinen Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs ja Seppälän isäkin oli identiteetiltään vielä puoliksi suomalainen. Emma Seppälä kuvaa itseään ranskalais-amerikkalaiseksi.

Tutkijana Seppälä on ollut kiinnostunut onnellisuuden ja läsnäolon teemasta jo pitkään. Aiheen pariin hän päätyi vietettyään pitkiä aikoja Ranskassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Maailmalla hän pohti, miksi ne, joilla on kaikkea eivät välttämättä ole onnellisia, ja ne, joilla ei ole juuri mitään, voivat olla hyvinkin onnellisia.

– Ymmärsin, että eri kulttuureissa onnellisuus ymmärretään eri tavalla. Aasiassa se yhdistetään rauhallisuuden tunteeseen, kun taas länsimaissa menestykseen, hän kertoo.

 

Onnellisuuden ja hyvinvoinnin yhteydessä Seppälä puhuu hengittämisestä. Hän on vannoutunut läsnäolon puolestapuhuja. Hän myös uskoo, että läsnäoleva ihminen on paitsi onnellinen myös karismaattinen.

Läsnäolevaksi voimme tulla esimerkiksi keskittymällä virtaavaan ja tietoiseen hengitykseen. Tietoinen hengittäminen on oikotie läsnäolon, harmonian ja onnellisuuden tunteeseen.

– Tutkimukset osoittavat, että olemme onnellisimmillamme, kun keskitymme hetkeen, eikä mielemme vaeltele menneisyydessä. Jos ajatuksemme ovat menneessä, voimme tuntea katumusta, häpeää tai pettymystä. Tulevaisuutta ajatellessamme voimme tuntea pelkoa, jännitystä tai ahdistusta, Seppälä selittää.

Seppälän mukaan hengitysharjoituksilla voimme laskea verenpainetta ja sykettä sekä rauhoittaa mieltä ja ajatuksia. Hengitysharjoituksilla saatavia tuloksia on vaikea saavuttaa muilla keinoin, kuten esimerkiksi puheen avulla.

– Kyse on siitä, että jos joku käskee rauhoittumaan, se tuskin onnistuu, mutta jos teet rauhoittavan hengitysharjoituksen, olo todennäköisesti rauhoittuu.

 

Seppälä on työssään havainnut, että hengitysharjoituksilla voidaan parantaa myös lievistä mielenterveysongelmista kärsiviä.

Seppälä tutki kollegansa kanssa, kuinka meditaatiolla ja hengitysharjoituksilla voidaan auttaa post-traumaattisesta stressioireyhtymästä, ahdistuksesta, masennuksesta ja unettomuudesta kärsiviä yhdysvaltalaisia sotaveteraaneja, jotka eivät pitäneet lääkitystä tai terapiaa itselleen sopivana hoitomuotoa.

Tulokset kuuden päivän mittaisesta hoitojaksosta olivat hyviä. Lisäksi seurantatestit osoittivat, että jos hengitysharjoituksia tekee säännöllisesti, niillä saadut tulokset vahvistuvat.

Koeryhmien tekemät hengitysharjoitukset olivat samankaltaisia kuin joogasta tutut hengitystavat ja -harjoitukset.

– Rentouttavalla ja hyväksyvällä hengityksellä voidaan muodostaa traumaattiseen muistoon uudenlainen tunneside. Kun mieleen tulevaa ahdistavaa muistoa pystyy käsittelemään hengityksen avulla luodussa rentoutuneessa olotilassa, siihen liittyvä ahdistava tunne alkaa heiketä, Seppälä kertoo.

Seppälän mukaan tunteella ja hengityksellä on selvä yhteys.

– Tunne ei yksin laukaise vain tietynlaista hengitystapaa, vaan tietynlainen hengitystapa laukaisee myös tietynlaisen tunteen.

– Odotan, että saamme lisää tutkimustuloksia tähän liittyen. Tunteen ja hengityksen välinen yhteys on tieteellisesti todistettu, mutta siitä tiedetään vielä vähän, Seppälä kertoo.

 

Onnellisuuden tunnetta tutkitaan Yhdysvalloissa juuri nyt paljon. Yalen yliopistossa tämä näkyy siten, että yliopiston 316-vuotisen historian suosituin kurssi on vastikään aloitettu, psykologian professori Laurie Santonin opettama “Psychology and the Good Life” (psykologia ja hyvä elämä).

Tällä hetkellä Emma Seppälä ei työskentele Santonin kanssa, mutta hän on samaa mieltä Santonin perusväitteistä: Jos haluat olla onnellinen, tee toisin kuin länsimainen kulttuuri pyytää tekemään. Luovu yltiömenestyksen tavoittelusta ja jatkuvasta kiireestä. Luo ja vaali lämpimiä yhteyksiä muihin ihmisiin – elä läsnäolevasti. Virtaavaan hengittämiseen keskittyminen auttaa.