Teemajutut

Sosiaalisten tilanteiden pelko kehittyy vähitellen

Kun Heli Hyvärinen, 32, oli lapsi, hän vietti paljon aikaa itsekseen. Hän oli luonteeltaan ujo ja viihtyi hyvin yksinään. Sosiaaliset tilanteet jännittivät häntä.

– Olen ihminen, jonka analysoi koko ajan ympäristöä. Nuorempana saatoin mennä sosiaalisissa tilanteissa ihan lukkoon, Hyvärinen kertoo.

Kun Hyvärinen muutti lukion jälkeen 19-vuotiaana kotipaikkakunnaltaan Ylitorniolta opiskelemaan Rovaniemelle, tilanne vaikeutui.

– En tuntenut Rovaniemeltä ketään. Minun oli hankala tutustua ihmisiin, Hyvärinen kertoo.

– Silloin huomasin jännittämisen menevän sellaiseksi, että jos kadulla tuli joku vastaan, minun täytyi vaihtaa tien toiselle puolelle.

Hyvärinen kuvailee olleensa nuorempana jännittäjä, joka ahdistui helposti sosiaalisissa tilanteissa.

HYKSin psykiatrian linjajohtajan, psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenbergin mukaan tällainen jännittäminen on yleistä.

– Se on normaali ilmiö lievänä esiintyessään. Huomattavan moni, noin 40 prosenttia suomalaisista, on kokenut joskus sosiaalista ahdistusta, Stenberg sanoo.

Kun sosiaalinen jännittäminen tai ahdistus vaikeuttaa elämää merkittävästi, voidaan puhua ahdistuneisuushäiriöstä.

– Reilut viisi prosenttia suomalaisista kärsii tällaisesta ahdistuneisuushäiriöksi luokiteltavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta, Stenberg kertoo.

Stenbergin mukaan sosiaalisten tilanteiden pelon takana on monia syitä. Suurimmalla osalla se alkaa nuoruusiässä, 11–16-vuotiaana.

– Osittain se on perinnöllistä, osittain se opitaan. Henkilö saattaa tehdä sosiaalisissa tilanteissa ylitulkintoja tai päätelmiä, jotka edistävät pelon syntymistä. Hän voi luulla, että muut ihmiset nauravat hänelle tai pitävät häntä tyhmänä.

Tänä syksynä nähdyssä Vain elämää -sarjassa laulaja Kaija Koo avautui ihmispelostaan. Hän kertoi kärsineensä 1990-luvulla niin pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta, ettei hän ollut vuosiin kyennyt lähtemään kotoaan.

Juuri sellaista sosiaalisten tilanteiden pelko Jan-Henry Stenbergin mukaan pahimmillaan on.

Usein pelko kehittyy vähitellen. Alkuun se saattaa ilmetä esimerkiksi siten, että ihminen lähtee pois jostakin tilanteesta, jonka hän kokee liian jännittäviksi tai ahdistavaksi. Tilanteesta poistuminen tuo hetkellisen avun.

– Ongelmana on, että seuraavalla kerralla ahdistus tulee vielä nopeammin. Lopulta oireisto vain pahenee ja pelko alkaa haitata arkielämästä suoriutumista. Ihminen alkaa välttää sosiaalisia tilanteita, Stenberg kuvailee.

Heli Hyvärisen kohdalla sosiaalinen jännittäminen ei koskaan äitynyt niin pahaksi, että Hyvärinen olisi lukkiutunut kokonaan neljän seinän sisälle.

– Kyllä minä kaupassa pystyin aina käymään, Hyvärinen sanoo.

Sosiaalinen jännittäminen kuitenkin haittasi ihmissuhteiden luomista.

– Olin aika yksinäinen.

Jan-Henry Stenbergillä on sosiaalisesta jännittämisestä kärsiville hyviä uutisia: sosiaalisten tilanteiden pelkoa voidaan hoitaa, ja hoitotulokset ovat erittäin hyviä. Ongelmana vain on, että hyvin paha sosiaalisten tilanteiden pelko jää usein neljän seinän sisälle.

– Ihminen, joka jännittää sosiaalisia tilanteita ja uskoo, että toiset pitävät häntä naurettavana, ei mielellään hakeudu hoitoon, Stenberg sanoo.

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan psykoterapialla. Lääkkeitä ei yleensä tarvita.

Terapiassa lähdetään muokkaamaan ihmisen sisäisiä uskomuksia sosiaalisten tilanteiden vaarallisuudesta. Potilas laatii psykoterapeutin kanssa altistusohjelman, jossa ahdistavilta tuntuvat tilanteet laitetaan marssijärjestykseen helpoimmasta vaikeimpaan. Tämän jälkeen hän alkaa vähitellen altistaa itseään näille tilanteille.

Heli Hyvärinen ei koskaan hakeutunut jännityksensä vuoksi mihinkään terapiaan, mutta enää sosiaaliset pelot eivät häntä vaivaa.

– Olen päässyt sosiaalisten tilanteiden peloista yli. En tiedä, mikä siihen on syy, hän sanoo.

– Ehkä se johtuu siitä, että olen saanut lisää itsevarmuutta. Olen tajunnut, että kaikki me olemme vain ihmisiä.

Hyvärinen uskoo, että hänen jännittämisensä syntymiseen vaikutti koulukiusaaminen. Kiusaaminen jatkui koko ala-asteajan ja lievempänä myös yläasteella.

– Sillä oli varmasti vaikutusta. Toki luonteenpiirteet ja muutkin asiat vaikuttivat.

Nykyään Hyvärinen vetää rovaniemeläisen mielenterveysjärjestön Balanssi ry:n Jännittäjät-ryhmää, joka on tarkoitettu jännittäjille ja ahdistuneisuushäiriöitä kokeville. Hänen mielestään on ok jättää tekemättä jotakin sen takia, ettei halua tehdä. Sen sijaan jos jotakin jättää tekemättä siksi, ettei uskalla, kannattaa hakea apua.

Hyvärinen uskoo, että ihmiset voivat päästä yli hyvinkin vaikeista ongelmista ja ahdistuksista.

– Elämä voi muuttua, kun muuttaa omia ajatuksia ja asenteita, hän sanoo oppineensa.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930