Teema

Sterilisaatioiden määrä laskee - yhä useampi toimenpide tehdään miehelle

Miesten steriloinnit ovat kirineet naisten ohi. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin noin 5 000 sterilisaatiota, joista 55,6 prosenttia miehille. Yli 60 vuotta sitten alkaneen tilastoinnin historiassa tämä on ensimmäinen kerta, kun miehiä steriloitiin enemmän kuin naisia.

Vielä vuonna 2000 naisille tehtiin yli 80 prosenttia kaikista steriloinneista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler toteaa, että naisten osuus oli pitkään 95 prosenttia.

– Se kuvasti omalta osaltaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden tarjoamista pääasiassa naisille, mutta toisaalta myös konservatiivista käsitystä miesten ja naisten rooleista ehkäisyn osalta ja virheellisiä käsityksiä steriloimisen vaikutuksesta ”mieskuntoon”.

Hänen mukaansa Suomessa nyt tapahtunut muutos noudattelee aiempaa pohjoiseurooppalaista linjaa.

– Tanskassa oli jo vuosikymmeniä sitten miesten ja naisten steriloimisia yhtä paljon. Alankomaissa puolestaan valtaosa steriloimisista on tehty miehille. Siellä ajattelutapa oli, että ennen lapsia nainen hoitaa ehkäisyn ja lasten jälkeen mies.

– Miesten osuuden lisääntyminen on hyvä indikaattori siitä, että naisten ja miesten roolit ovat täälläkin muuttuneet. Miehet ottavat ja heille annetaan vastuuta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä etenkin palveluiden suhteen, Gissler sanoo.

 

Sterilointi yleistyi Suomessa 1980-luvun puolivälissä lakimuutoksen jälkeen. Vuosikymmen myöhemmin sterilointien määrä alkoi kuitenkin voimakkaasti laskea.

Gisslerin mukaan laskevaa trendiä selittää uusien pitkäaikaisesti vaikuttavien ehkäisymenetelmien saatavuuden paraneminen sekä lapsenhankinnan lykkääminen. Moni haluaa säilyttää mahdollisuuden lapsenhankintaan tulevaisuudessa esimerkiksi uuden partnerin kanssa. Steriloinnin sijaan koetaan tarvetta pikemminkin lapsettomuushoidoille.

Gissler myöntää, että yksi tilastoihin vaikuttava tekijä on myös vaikeus saada sterilisaatio. Ainakin joissain sairaanhoitopiireissä sitä haluavan pitää itse vaatia lähetettä, sillä sterilointia ei katsota peruspalveluksi.

Tutkimusprofessori arvioi, että laskeva trendi todennäköisesti jatkuu, ainakin naisilla.

– Jos steriloimisen ikärajaa lasketaan nykyisestä 30 vuodesta, se lisännee määriä, mutta ei varmaan paljon.

Mikäli julkisen terveydenhuollon kustannuksia ja palveluita halutaan rajoittaa, steriloinnit ovat Gisslerin mukaan aika korkealla listalla. Toisaalta vastapuolella painaa näkemys seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, johon kuuluu vapaus valita sterilisaatio.

– En usko, että nykyinen huoli vähenevästä lapsiluvusta vaikuttaisi steriloimislakia kiristävästi tai steriloimisen asiakasmaksuja nostaen.

 

Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen toteaa muiden ehkäisymenetelmien olevan yksi iso syy kehitykselle.

– Pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien suosio on ollut kasvussa naisten keskuudessa jo jonkin aikaa. Muun muassa hormonikierukka todetaan helpommaksi ratkaisuksi kuin sterilisaatio. Myös viimeaikaiset muutokset naisten sterilisaatiomenetelmiin tekevät osansa.

Esimerkiksi hormonikierukka tuo apua kuukautisvaivoihin, mitä vastaavasti sterilisaatio ei tarjoa. Halonen myöntää, että muista ehkäisymenetelmistä puhutaan sterilisaatiota enemmän. Sterilisaatiota varten pitää myös hakea lupaa ja täytellä lomakkeita.

– Lisäksi sterilisaatioon kytkeytyy paljon muutakin ääneen sanomatonta pohdintaa: Haluanko tehdä lopullisen päätöksen, onko perheemme tässä, enkö varmasti halua lapsia, mitä jos puoliso kuolee ja haluan mahdollisesti uuden kanssa sittenkin lapsia? Halonen luettelee.

Kaikki eivät myöskään tiedä, mitä toimenpiteessä oikein tapahtuu. Halonen kertoo, että yllättävän moni on huolissaan seksuaalisesta halukkuudesta operaation jälkeen.

– Miehellä sterilisaation teho ei ala välittömästi, vaan vaatii pitkän ajan siemennestenäytteiden seurantaa. Useat myös pelkäävät että operaation myötä häviävät halut sekä kyky saada erektio. Vaatii siis lääkäriltä pelisilmää huomata nämä kysymykset, joita ei aina uskalleta ääneen kysyä.

Sterilisaatioiden kokonaismäärä on viime vuosina jäänyt noin 5 000 paikkeille, mutta Halonen uskoo, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

– Yhä useamman toiveissa on saada hormonitonta ehkäisyä, mikä lisää painetta sterilisaation suuntaan.