Teema

Suomalaisten rakastama kana on luutonta tuorebroileria

Kanaa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan. Tai kanaa ja kanaa, miten sen nyt ottaa.

Suomessa syödään kanana lähes pelkästään broileria – siis erityisesti lihantuotantoon jalostettuja nopeakasvuisia kananpoikarotuja.

– Munintansa lopettaneita kanoja ei ole Suomessa tapana teurastaa. Joku luomukananmunan tuottaja saattaa myydä suoramyyntinä muutaman tuhat luomukanaa, kertoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Myöskään luomubroileri ei ole lyönyt läpi. Luomubroileria tuotetaan Suomessa vain parisataa tonnia vuodessa, kun broilerin kokonaistuotanto on noin 117 miljoonaa kiloa.

Haminan mukaan Suomessa on vain muutama luomubroileritila. Lisäksi viime vuonna aloitti toimintansa ulkona laitumella broileria tuottava Niittylintu oy.

– Ne ovat vielä tuotantomääriltään marginaalisia, sillä Atria, HK ja Kronfågel tuottavat 99 prosenttia suomalaisesta broilerinlihasta.

Suurin tekijä luomun vähäiselle tuotannolle on sen kalliimpi hinta. Suomalaiset eivät ole olleet valmiita maksamaan siitä tupla- tai triplahintaa.

– Luomubroilerin tuotantokustannukset ovat jopa kolme kertaa korkeammat kuin tavanomaisesti tuotetun. Luomusäädösten mukainen kasvatus ja rehu ovat kalliimpia ja kasvatusaika on pidempi, Hamina sanoo.

Joka tapauksessa siipikarjan tuotanto on Suomessa myötätuulessa. Broilerin, kalkkunan ja kananmunien kulutus on selkeässä kasvussa.

Viime vuonna broilerintuotanto kasvoi seitsemän ja kalkkunan kuusi prosenttia.

– Se on ihan yleismaailmallinen ilmiö. Siipikarjan kulutuksen ennustetaan kasvavan kaikkialla osin naudanlihan kustannuksella. Sitä puoltaa moni asia: terveellisyys, keveys ja monipuolisuus, Hamina toteaa.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 21 kiloa broileria ja kalkkunaa. Siipikarja muodostaa reilun neljäsosan suomalaisten lihankulutuksesta, kun EU-maissa se on jo kolmasosa kokonaiskulutuksesta.

– Globaalisti siipikarjanlihan osuus on vieläkin suurempi. On maita, joissa sitä syödään yli 30 kiloa kansalaista kohden, Yhdysvalloissa jopa yli 40 kiloa, Hamina kertoo.

Suomalainen erikoisuus broilerimarkkinoilla on se, että täällä syödään pääosin tuoretta lihaa. Monessa maassa linnut hankitaan pakasteina, usein myös vielä kokonaisina.

Suomalaiset rakastavat broilerin rintafilettä, joka ostetaan useimmiten marinoituna. Sen sijaan lintujen luullisia osia viedään Suomesta ulkomaille.

– Suomalaiset ovat filekansa, vaikka olisi tietysti hyvä osata käyttää ja hyödyntää koko ruhoa. Siivet ovat toki suosittuja myös, Hamina toteaa.

Lähes kaikki ruokakaupoissa myytävä broileri on suomalaista. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste on noin 85 prosenttia, mutta tuontiliha menee lähes kokonaisuudessaan ravintoloiden ja ruokateollisuuden käyttöön.

– Tuoretta lihaa tulee hieman Liettuasta Helsingin seudun kauppoihin.

Mutta palataan vielä niihin kanoihin. Vaikka niitä ei Suomessa juuri syödä, niiden munat kelpaavat meille entistä paremmin.

Proteiinibuumin myötä kananmunien vuosikulutus on 2010-luvulla noussut parilla kilolla henkeä kohti.

Keskivertosuomalainen söi viime vuonna yli 12 kiloa munaa. Luomumunien kulutus on siitä noin kuusi prosenttia.

– Lähestymme EU:n keskiarvoa, joka oli vuonna 2015 noin 12,5 kiloa. Tanskalaiset syövät yli 15 kiloa vuodessa, Hanna Hamina sanoo.