Teema Vaasa

Suomen boulderointimekka löytyi sattumalta Pohjanmaalta – Kiipeilijät matkaavat siirtolohkareiden perässä Etelä-Suomesta saakka

Siirtolohkareet vetävät puoleensa kiipeilijöitä. Vaasan metsissä makaa tuhansia vuosia sitten syntynyt matkailuvaltti, josta harva paikallinenkaan tietää mitään.
Aleksi Saastamoinen, Susanna Laakso ja Matti Rintamäki analysoivat hankalaa boulderreittiä. Boulderointi Kuva: Paula Kaskimaa
Aleksi Saastamoinen, Susanna Laakso ja Matti Rintamäki analysoivat hankalaa boulderreittiä. Boulderointi Kuva: Paula Kaskimaa

Aleksi Saastamoinen makaa metsässä paksulla patjalla kiven juurella. Helsinkiläinen asettelee käsiään ja jalkojaan kiinni suuren kiven pintaan.

Jaloissa on alaspäin kaareutuvat kumipohjaiset kengät ja käsissä paksu kerros valkoista pulveria.

Saastamoinen asettaa raajansa kiven pikkuruisiin muotoihin ja puristaa kiveä käsillään voimakkaasti ja punnertaa itsensä samalla patjasta ylös. Painovoimaa uhmaava liike epäonnistuu ja hän pyllähtää patjalle.

Muutaman yrityksen jälkeen hän kuitenkin onnistuu ja keikkuu pian korkealla kivenmurikan päällä.

20 vuotta sitten jääkauden jäännökset, suuret siirtolohkareet nousivat Vaasassa uuteen arvoon, kun lenkkeilijä vinkkasi niistä helsinkiläisille kiipeilyä harrastaville ystävilleen.

He matkasivat kotikaupungistaan 500 kilometrin päähän ja totesivat, että Vaasan metsistä löytyy poikkeuksen paljon kiipeilykelpoisia kiviä.

Suomen boulderointimekka oli löydetty.

Ranskalaisten kauan sitten kehittämä

Boulderointi on kiipeilyn alalaji. Se kehitettiin Ranskan Fontainebleussa noin sata vuotta sitten, kun vuorikiipeilijät alkoivat käyttää alueen matalia kiviä harjoittelupaikkana tulevia kiipeilykoitoksiaan varten.

He harjoittelivat vuorikiipeilyn vaativia liikeyhdistelmiä ja kehittivät voimaa ja sormikestävyyttä.

Vielä vuosituhannen alussa vaasalaiset kiipeilijät olivat vannoutuneita köysikiipeilijöitä ja siirtolohkareita pidettiin vain alkulämmittelyyn sopivina pikkupuhteina.

– Me ei vielä silloin tajuttu, kuinka poikkeuksellinen tämä alue on, muistelee Vaasan boulderoijapioneeri Anssi Laatikainen.

Pyry Ahlfors ja Niko Casagrande ovat matkustaneet Helsingistä Vaasaan alueen mahtavan kivitarjonnan vuoksi. Kiipeilyn parissa vierähtää koko viikonloppu. Kuva: Paula Kaskimaa
Pyry Ahlfors ja Niko Casagrande ovat matkustaneet Helsingistä Vaasaan alueen mahtavan kivitarjonnan vuoksi. Kiipeilyn parissa vierähtää koko viikonloppu. Kuva: Paula Kaskimaa

Pääkaupunkilaiset innostuivat

Vanhassa Vaasassa olevassa Hovioikeudenmetsässä alkoi ensilöydöksen jälkeen käydä vilske, kun pääkaupunkiseudun boulderoijat ajoivat Pohjanmaalle etsimään valloitettavia kiviä. Niitä löytyi alueelta satamäärin ja sammaloituneiden lohkareiden alta paljastui yksi toistaan haastavampia reittejä.

Myös paikallisille alueen kiipeilyanti alkoi pikkuhiljaa aueta.

– Aiemmin Vaasassa oli hankala harrastaa kiipeilyä, kun köysikiipeilyn perässä piti lähteä laivalla Ruotsiin. Hurahdin huolella boulderointiin, kun tajusin kuinka paljon kiivettävää täällä on, Laatikainen sanoo.

Hän on avannut alueelle yli 300 reittiä ja tekee niitä vuosittain lisää. Vaasan alueella on tällä hetkellä reilu tuhat boulderointireittiä.

Suomen hyvillä boulderalueilla, kuten kivikkoisella Ahvenanmaalla kiipeilyreittejä on yhteensä reilut 500.

100 kilometriä suuntaansa lohkareiden perässä

Tiheässä olevien kivien sekä reittien määrä ja niiden helppo saavutettavuus on noteerattu ympäri Suomea.

Pietarsaarelainen Aki Björklund oli Hovioikeudenmetsässä kiipeämässä aamupäivän. Hän odottaa ystäviään iltapäivän seuraavaan kiipeilysessioon.

Joskus hän viettää Vaasassa parikin päivää harrastuksen parissa.

– Käyn täällä viikoittain. Matkaa tulee noin 100 kilometriä suuntaansa. Se kannattaa, sillä täällä oleville kiville on helppo mennä, eikä kamoja tarvitse kantaa paljon mukana.

Samaan yhtyvät päivän kiipeilyurakkaansa lopettelevat Pyry Ahlfors ja Niko Casagrande. He ovat matkustaneet Helsingistä Vaasaan nelipäiväiselle kiipeilyreissulle.

– Tämä taitaa olla kolmas kiipeilyreissuni täällä, Ahlfors kertoo.

– Heti kun näin tämän paikan, se on ollut mielessäni aina kiipeilymatkoja suunnitellessa. Täällä on paljon kiivettävää ja siksi tänne kannattaa matkustaa 500 kilometrin päästäkin, Casagrande toteaa.

Sami Huhtakallio on kiipeillyt Vaasan bouldereilla jo 13 vuoden ajan. Kokenutkin kiipeilijä löytää alueelta edelleen itselleen paljon haastavia kiipeilykohteita. Kuva: Paula Kaskimaa
Sami Huhtakallio on kiipeillyt Vaasan bouldereilla jo 13 vuoden ajan. Kokenutkin kiipeilijä löytää alueelta edelleen itselleen paljon haastavia kiipeilykohteita. Kuva: Paula Kaskimaa

Kiipeilymahdollisuudet pitävät osin myös Saastamoista kaupungissa. Hän muutti työpaikan perässä Vaasaan pari vuotta sitten. Pääkaupunkilaisen silmissä pienen paikkakunnan houkuttelevuus kasvoi huimasti, kun työpaikan lisäksi alueelta löytyi hyvät harrastusmahdollisuudet.

– Työt ja kiipeily ovat suurimmat syyt, mitkä pitävät täällä tällä hetkellä.

Yhteisöllinen laji

Suuri osa ulkoboulderoinnista on patjalle pyllähtämistä. Nousemisen ja kiven valloittamisen huumaa saa harvoin kokea.

Laatikainen kertoo, että lajin hienous on juuri se, että vaikeat reitit haastavat kiipeilijää kehittymään. Tekniikka paranee ja voimat kasvavat.

Vaasalaisen kiipeilyseuran High Sportin jäsenet ovat Hovioikeudenmetsässä, kiipeilijöiden keskuudessa tuttavallisemmin Hautuumaalla viettämässä seuran yhteistä iltaa.

– Kiipeily on erittäin yhteisöllinen laji. Reittien kiipeämiseen saa aina kokeneemmilta kiipeilijöiltä apua ja lajiyhteisöön pääsee helposti mukaan, Saastamoinen kertoo.

Metsän siimeksessä lajin parissa saa hurahtamaan helposti monta tuntia.

–  Itse kiipeilyn lisäksi parasta on se, kun pääsee ulos hienoihin paikkoihin. Tämä ei tunnu myöskään urheilulta, vaan on enemmän hauskanpitoa ja ulkona olemista, Saastamoinen tiivistää.

Hän asettaa itsensä patjan päälle ja nostaa kätensä ja jalkansa kiveä vasten.

Punnerrus, puuskutus ja käden heilautus kohti korkeuksia jättää ilmaan pöllyämään magnesiumista valkoisen pilven.

Kiipeilykaverit kannustavat ja nostavat kätensä ilmaan onnistumisen merkiksi, kun Saastamoinen pääsee reitin ylös. LM-HäSa

Lue myös: Retkellä Rengossa: Lohkareilla boulderoidessa noudatetaan pelisääntöjä – Usein kiipeilijät vievät metsästä muiden jättämät roskat mukanaan (10.5.2020)

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic