Teema

Tarvitseeko lapsen kunnianhimoa jarrutella?

Mistä tietää, milloin lapsen kunnianhimo on muuttumassa liialliseksi suorittamiseksi, psykoterapeutti Anniina Kerman?

– Ensimmäisiä merkkejä ovat ilottomuus, väsähtäminen ja uuvahtaminen. Lapsi ei osaa enää nauttia omista suorituksistaan.

– Jos elämä on kaventunut vain esimerkiksi harrastuksen ympärille ja muu tekeminen on hävinnyt täysin, saa olla jo huolissaan. Paljastavaa on, jos aikaa ei löydy normaalille lapsen ja nuoren elämälle, kuten ystäville tai elokuvien katsomiselle.

Mitä silloin pitää tehdä?

– Silloin kysytään vanhemmuuden taitoja. On keskustelun paikka, miten tahtia lähdetään himmaamaan. On vanhemman tehtävä toimia lapselle ja nuorelle käsijarruna ja ohjata ja opettaa olemiseen, pysähtymiseen ja elämästä nauttimiseen.

– Elämässä täytyy saada olla lapsuutta ja nuoruutta vastapainoksi kaikelle tulossuorittamiselle.

– Tapaan paljon nuoria, erityisesti tyttöjä, jotka ylisuorittavat sekä koulua että harrastuksia. Päivät ovat täysin aikataulutettuja myös vapaa-ajalla.

– Pojat tekevät yleensä selkeämmän valinnan ja suorittavat joko koulua tai harrastusta. Tytöillä on suurempi tarve pärjätä molemmissa.

Mikä on vanhempien rooli lapsen suorituskeskeisyydessä?

– Lapset opetetaan helposti kalenterielämään jo pienestä pitäen. Valitettavasti myös vanhempien vaatimukset lasta kohtaan ovat lisääntyneet. Monet lapset elävät valtavan hektistä elämää, ja harrastukset muuttuvat työksi.

– Myös vertailu ystäväpiireihin on pahasta. Monet vanhemmat haluavat lapselleen parasta, mutta se voikin kääntyä itseään vastaan.