Teema

Testaaja tietää kankaiden kemiat

Sateella on nostalgista ja retroa vetää keltainen Rukka-sadetakki ylleen. Niin Marjaana Naatulakin tekee, mutta ainoastaan mökillä.

Kangasmaahantuoja Foxan tuotepäällikkö Naatula on koko uransa ajan tehnyt töitä sadevaatteiden parissa. Erityisesti keltaiseen sadetakkiin liittyy paljon muistoja Finlaysonin muovitehtaalta, jossa Rukka-sadetakinkin pvc valmistettiin.

Sen jälkeen Naatula on ollut kehittelemässä useita miellyttävämpiä kangasmateriaaleja, jotka pitävät käyttäjän kuivana.

Foxan tiloissa testataan sateenpitäviä kankaita päivittäin. Kankaita pestään ja katsotaan, kestääkö se myös pesun jälkeen luvatun vedenpaineen. Kankaisiin tehdään myös kulutustestejä, jotta nähdään, soveltuuko kangas esimerkiksi työvaatteisiin tai lasten ulkoiluvaatteisiin.

 

Kuluttaja törmää ulkoiluvaateostoksilla moniin eri nimityksiin, joilla yritetään kertoa tuotteen vedenpitävyydestä tai vedenhylkivyydestä.

Kuluttajille tutuin on goretex, joka on ollut pitkään markkinoilla. Goretex tarkoittaa sitä, että kangas ”hengittää” eli päästää ruumiinlämmöstä syntyvän vesihöyryn ulos. Samaan aikaan kangas ei päästä sadetta vaatteesta läpi.

– Tällaisessa kankaassa on mikrohuokoisia reikiä, joista vesipisara ei mene läpi. Sen sijaan vesihöyry läpäisee kankaan, Naatula selventää.

Toinen kangastyyppi on hydrofiilinen kangas, joka perustuu erilaiseen rakenteeseen kuin goretex. Naatula pilkkoo sanan osiin. Hydro on vesi ja fiilinen on hyvä tunne vedestä.

– Hydrofiilisessä kankaassa hengittävyys perustuu kemialliseen prosessiin.

Käytännössä tällaisessa kankaassa vesi jää kankaan ulkopuolelle, eikä imeydy siihen. Ihmisen hikoilun kangas taas imee kalvoonsa ja siirtää ulos. Iho ei tunnu kostealta ja hikiseltä.

 

Naatula on erityisesti paneutunut hydrofiilisiin kankaisiin. Hän oli Finlaysonin tehtaalla jo vuonna 1985 kehittelemässä tuoteperhe Actionia, joka on edelleen tuotannossa ja yksi Foxan tärkeimmistä kangastuoteperheistä.

Finlaysonin Forssan yhtiö siirsi kankaiden tuotantoa Aasiaan, ja sen lopettamisen jälkeen tuotantoa on jatkanut Foxa, jonka palvelukseen Naatulakin siirtyi. Kankaat tehdään edelleen Aasiassa, mutta Foxa vastaa niiden kehityksestä ja testauksesta.

Foxan kankaita käyttävät vaatteissaan muun muassa Puolustusvoimat ja lastenvaatevalmistajat. Niistä tehdään myös työvaatteita esimerkiksi metsureille ja moottorikelkkailijoille.

Naatula on nähnyt, kuinka kankaiden valmistus ulkoistetaan Aasiaan ja Eurooppaan. Hän sanoo olleensa ensin hämmästynyt, mutta yhteistyö on sujunut hyvin.

– Euroopassa kankaita tehtiin vanhoilla koneilla. Aasiassa kaikki koneet ovat uusia ja volyymit suuria. Meidän tehtävä on valvoa, että laatu säilyy.

Kun Foxan tilaama kangas valmistuu, tehdas lähettää tuotannosta näytteitä. Foxan henkilökunta testaa laivaustilausnäytteen omassa toimipaikassaan Forssassa ja vasta, kun kankaat on todettu hyviksi, varsinainen tilaus lähtee tehtaalle.

Kun tuote tulee varastoon, otetaan vielä uudet näytteet. Niillä varmistetaan, ettei laivausnäyte ollut erilaista kangasta kuin varsinainen tuote. Käytännössä Foxan laboratoriossa pesukoneet ja testauslaitteet ovatkin käytössä koko ajan.

 

Kankaat kehittyvät koko ajan paremmiksi, mutta mistä kuluttaja voi tietää, onko tuote hyvä?

Naatulan mukaan vastaus riippuu siitä, mitä kukin haluaa.

– Lapsiperheessä arvostetaan eri asioita kuin urheiluperheessä. Myyjät osaavat usein auttaa.

Voiko lupauksiin luottaa?

– Kyllä voi, mutta tietenkin tuotetta kannattaa tarkastella. Ovatko saumat teipatut ja miltä tuote tuntuu.

– Kerran kehittelimme golfin pelaajille kangasta, ja materiaali oli ihana. Tuotteesta alkoi kuitenkin tulla paljon palautetta, ettei vaate pidä vettä. Kun asiaa selviteltiin, ilmeni, että kangas piti täysin, ja saumat oli teipattu, mutta valmistusvaiheessa saumojen päältä oli ajettu ompelukoneella. Nämä reiät päästivät veden läpi.

Edelleen varmin sadevaate on perinteinen sadetakki.

– Mutta se päällä ei kannata paljon liikkua. Tulee kuuma.