Teema

Tilannetajua tarvitaan tärkeiden päätösten tekemiseen

Mitä sinulle tapahtuu stressaavissa ja mieltä kuormittavissa tilanteissa? Mikä asia tai tilanne ahdistaa, jännittää tai pelottaa kaikkein eniten?

Näitä kysymyksiä ei voida ohittaa, kun puhutaan tilannetajusta, mielen valmentamisen ammattilaiset Harri Gustafsberg ja Helena Åhman sanovat.

– Paineisissa tilanteissa riski menettää tilannetaju on suurimmillaan. Peloissaan tai paniikissa on turha kuvitella tekevänsä tietoisia ja järkeviä päätöksiä.

Siksi jokaisen, ja erityisesti johtajien, on hyvä miettiä, miten stressiä voisi lieventää.

Tilannetajulla tarkoitetaan ymmärrystä siitä, mitä itsessä, muissa ihmisissä ja ympäristössä on meneillään, ja millaisia johtopäätöksiä havainnoista syntyy.

Ajattelenko kirkkaasti vai etenenkö väsymyksen tai ärtymyksen johtamana? Havaitsenko kaiken olennaisen? Mihin kiinnitän huomioni? Miksi päätän tänään näin?

Tilannetajun merkitys on suurimmillaan juuri silloin, kun tehdään tärkeitä päätöksiä.

Arkielämässä päätökset voivat liittyä esimerkiksi siihen, milloin on hyvä hetki avata suunsa tai koska on sopivaa lähestyä toista ihmistä. Isossa organisaatiossa päätösten seuraukset voivat näkyä paitsi henkisellä myös taloudellisella puolella.

– Tilannetajulla on merkitystä varsinkin silloin, kun väärä päätös voisi jossakin työtilanteessa aiheuttaa oikeita ja johtamisessa henkisiä ruumiita, Åhman toteaa.

Tämän ajan työelämässä tilannetajulla riittääkin kysyntää.

– Elämme monimutkaisessa maailmassa, jossa on paljon tietoa, ärsykkeitä ja usein turhan kiire, Åhman sanoo.

Runsaasti tietoa sisältävät, monimutkaista ajattelua vaativat tilanteet ovat sekä hyvän tilannetajun riskitekijöitä että juuri niitä paikkoja, joissa tilannetajua erityisesti tarvitaan.

– Juuri silloin, kun on kovin kiire, pitäisi vähän hidastaa. Joskus jo parin minuutin pysähdys voi auttaa mieltä toimimaan eri tavalla ja kuulemaan intuitiivisia viestejä.

Åhman ja Gustafsberg pilkkovat tilannetajun kahdeksaan osaan, joista jokaisella on vaikutusta tilanteiden lukutaitoon. Stressinhallinta on niistä yksi, intuitio toinen. Näitä molempia voi oppia kehittämään.

Mutta yhtä lailla pitäisi oppia tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan, huolehtimaan energiatasostaan eli levosta, liikkumisesta ja syömisestä sekä irrottautumaan asioiden kaavamaisesta toistamisesta.

– Tilannetajun kehittäminen on mahdollista mutta ei laiskan ihmisen hommaa, Gustafsberg toteaa.

– Se on kuin tavoitteellista urheilua, jossa hiki lentää ja treeniä toistetaan tarpeeksi pitkään. Ensin asia pitää ymmärtää ja sitten vain toistaa, analysoida, harjoitella ja luoda hyviä ja oikeita tapoja.

Hyvä tilannetaju edellyttää sekä rutinoituneen ajattelun että toimintatapojen ravistelua.

– Tosin varsinkin ääriolosuhteissa rutiinit ovat myös tärkeitä, sillä ne auttavat hallitsemaan stressiä ja vapauttavat toimimaan hetkessä, poliisin erikoisjoukoissa 20 vuotta työskennellyt Gustafsberg huomauttaa.

Liiallinen automaattiohjauksella eteneminen kuitenkin hämärtää kokonaiskuvan.

Työpsykologian tohtori Åhman kertoo vuosikausia odottaneensa kuulevansa kokouksissa yhden lauseen: Meillä on ongelma, minkähänlaisella ajattelulla tätä kannattaisi lähestyä?

Kaksikon mukaan ajattelutaitoja kannattaisi hyvin tietoisesti kehittää läpi elämän. Olennaista on joustavuus.

– Negatiivisestakaan ajattelusta ei tarvitse päästä eroon, niin kuin yleensä luullaan. Negatiivinen ajattelu on tärkeää, mutta toimii vain harvoin ensimmäisenä lähestymistapana, sillä se blokkaa varsin tehokkaasti muut ajatukset pois, Åhman huomauttaa.

Kielteisyyden kanssa on hyvä olla valppaana myös silloin, kun puhutaan tunteista. Tunteilla kun on muuten helposti taipumus kaapata aivot ja kulkeutua paikasta toiseen, kuten Åhman ja Gustafsberg kuvaavat.

– Jos töissä tulee odottamaton takapakki ja joku huutaa päin naamaa, se menee tunteisiini. Sitten menen kotiin ja räjäytän tunteen siellä, Gustafsberg havainnoi.

– Tai jos ajatukseni ovat synkät ja epätoivoiset, vien ne mukanani seuraavaan paikkaan ja muodostan ymmärrykseni asioista näiden pohjalta. Jos en tiedosta tätä, voi käydä huonosti. Tunteet vaikuttavat tilannetajuun väistämättä, Gustafsberg jatkaa.

– Mitä surkeampi oma tila on, mitä enemmän murheita ja huolia, sitä varmempi voit olla, ettet huomaa, mitä itsesi ulkopuolella tapahtuu, hän sanoo.

Mutta jo omien tunteiden tiedostamisella ja toisen tunteiden havainnoimisella pääsee Åhmanin mukaan pitkälle.

– Hyväksy tunteet, mutta älä aina toimi niiden mukaan, hän sanoo.

Åhmanin mukaan tilannetaju on etenkin itsensä johtamista.

– Jotta pystyt antamaan itsestäsi asioita ympäristölle ja tekemään hyviä päätöksiä, omasta mielestä pitää huolehtia ensin.

Turhaa mielen jumppaaminen ei siis ole.

– Sillä on suora yhteys sekä hyvinvointiin että menestymiseen.

Harri Gustafsbergin ja Helena Åhmanin kirja Tilannetaju julkaistaan 28. syyskuuta.