Teema

Tohtisitko hypätä Mostarin sillalta?

Kuuluisa kaarisilta Bosnia-Hertsegovinan Mostarissa vetää puoleensa aamuvarhaisella. Kiviaskelmilla rapisee varpuluuta. Välillä lakaisija kumartuu poimimaan tupakantumpin kivien raosta.

– Aloitan aamulla kuudelta, silloin sillalla on rauhallisinta, kertoo Husein Kurtovic.

Kesäkaudella roskaa tulee yölläkin.

Tulkkina toimii Senad Muhovic, joka on ylittämässä siltaa matkallaan töihin. Muhovic opastaa ryhmiä nahkurien moskeijassa.

– Maalasin aikaisemmin taloja, mutta nyt taloustilanne on huono. Täytyy tehdä niitä töitä mitä löytyy, hän perustelee.

Oppaan palkka on pieni, joten hän myy ohessa kortteja ja kirjoja. Ystävä tekee kuparilevystä jääkaappimagneetteja myyntiin.

Aiheena tietysti Stari most, vanha silta.

Silta ja sen ympärillä oleva vanhakaupunki kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.

Mostar tarkoittaa siltavahtia. Vuonna 1566 valmistunut siro kaarisilta on ottomaaniarkkitehtuurin mestariteos. Kivisillan paikalla oli ollut aiemmin puisia siltoja.

Silta symboloi vuosisatojen ajan kansojen rinnakkaiseloa yhdistäessään kroaattien ja bosniakkien alueet joen eri rannoilla. Siksi sillan tahallinen tuhoaminen Bosnian sodan aikana vuonna 1993 olikin suuri järkytys.

Sodan jälkeen silta rakennettiin tarkasti samanlaiseksi kuin se oli ollut. Valkoiset kalkkikivetkin haettiin alkuperäiseltä louhokselta. Sillan rakentaminen maksoi yli 15 miljoonaa euroa.

Mostarilaiset nuorukaiset ovat hyppineet sillalta miehuutensa osoituksena. Pudotus Neretva-jokeen on noin 20 metriä. Nykyisin hyppääjät ovat aikuisia miehiä ja kuuluvat hyppääjien klubiin. Hyppy maksaa 25 euroa, summa kootaan katsojilta. Turistit pääsevät hyppäämään samalla summalla.

Paikalliset tytöt Leina Frko ja Hana Colakovic leikkivät koiranpennun kanssa rannassa.

– Eilen sillalta hyppäsi ulkomaalaisia tyttöjä. Oli kansainvälinen Cliff Diving -osakilpailu, tytöt kertovat.

– Joessa ei käydä uimassa, vesi on liian kylmää kesälläkin.

Majapaikkamme Shangri La Mansion näyttää uudelta, vaikka se on ollut pelkkä raunio sodan jälkeen.

Malovicin pariskunta osti rauniotalon ja rakensi siihen pienen hotellin.

– Olin sodan aikaan YK:n palveluksessa, sitten pidin valokuvastudiota ja tietokoneliikettä, kertoo Nermin Malovic.

– Kaikki modernit huoneet ovat erilaisia, esittelee vaimo Dzenita, entinen kemian opettaja.

– Maassa on paljon työttömiä ja eläkeläisiä, suurin osa väestöstä on köyhää, Nermin näyttää tilastoa. Siksi matkailu on maalle tärkeä rahanlähde.

Sarajevo ei houkuta matkailijoita samoin kuin rannikon lähellä sijaitseva Mostar.

Pääkaupungilta puuttuu se tärkein vetonaula, vaikka sielläkin on turkkilainen vanhakaupunki basaareineen.

Erikoisin nähtävyys on tunneli, joka toimi huoltoreittinä Sarajevon piirityksen aikana.

Graffitien peittämä hylätty kelkkarata on rujo muisto olympialaisista.

Maan itäosassa sijaitsevan Visegradin 11-aukkoinen holvikaarisilta vuodelta 1577 on maan toinen silta Unescon maailmanperintöluettelossa.

Keskiaikaiset stecak-hautakivet valittiin luetteloon 2016. Kalkkikivestä veistettyjä hautakiviä on myös naapurimaissa.

Päivän lehti

27.1.2020