Teema

Tunne hygge sisälläsi

Tanskan kielessä on sana, joka kuvaa kotoisaa ja rentoa olotilaa: hygge. Adventti on parasta hyggeilyaikaa. Ota oppia tanskalaisista: sytytä kynttilöitä – ja vielä lisää kynttilöitä –  tapaa ystäviä, lämmitä glögiä ja käperry viltin sisään. Tunnelma on täydellinen, jos ulkona myrskyää.

Tanskalaiset polttavat kynttilöitä eniten Euroopassa. Kynttilävahaa kuluu Euroopan kynttiläyhdistyksen mukaan kuusi kiloa vuodessa henkilöä kohti. 

Se on lähes tuplasti enemmän kuin kakkossijalle pääsevässä Itävallassa. Suomalainen jää selvästi jälkeen tanskalaisesta noin kolmen vahakilon kulutuksellaan, arvioi kynttilätehdas Havi.

Yli puolet tanskalaisista sytyttää kynttilät vähintään neljänä päivänä viikossa. Eikä heille riitä pari pientä tuikkua, vaan kynttilöitä pitää mieluiten olla enemmän kuin viisi. 

Kynttilöitä palaa kotona, kouluissa, työpaikoilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Palovaarasta ei nipoteta eikä pienhiukkasista. Kukaan ei kuitenkaan ottaisi varoituksia kuuleviin korviinsa – hygge ennen kaikkea.

Tuoksukynttilöitä tanskalaiset eivät käytä. Esimerkiksi Tanskan vanhimman kynttilävalmistajan Asp-Holmbladin valikoimassa niitä ei ole ollenkaan. 

Tuoksua pidetään teollisena, ja tanskalaiset rakastavat kaikkea luonnonmukaista.

Kynttilöitä hyggempää sisustuksessa on vain takka. Lähes kolmasosassa tanskalaiskodeista on takka, Britanniassa vain muutamassa asunnossa sadasta. 

Tämä kaikki selviää Meik Wikingin kirjoittamasta uudesta, englanninkielisestä Hygge-kirjasta. Hän johtaa kööpenhaminalaista Onnellisuuden tutkimusinstituuttia (The Happiness Research Institute). 
Lontoossa kaikki tanskalainen menee nyt kuumille kiville. 

Olutpulloihinkin saatetaan lisätä Ø-kirjain, vaikka oluella ei olisi mitään tekemistä Tanskan kanssa. Se vain näyttää trendikkäältä.

Tanskassa parveilee turisteja eri puolelta maailmaa etsimässä hyggen salaisuutta. Tanskalaiset tv-sarjat ja erilaiset onnellisuustutkimukset ovat tehneet maan kulttuuria tunnetuksi. 

Viimeksi Tanska valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi keväällä YK:n perustaman kestävän kehityksen tutkijaryhmän ja Columbian yliopiston selvityksessä.

– Tanskalaiset ovat mestareita brändäämään itsensä ja myymään melkeinpä sellaistakin, jota ei vielä ole edes olemassa, sanoo suomalaislähtöinen 
Saara Winter. 

Hän on asunut Kööpenhaminassa kuusi vuotta ja työskentelee Kilroy-matkatoimiston tuotetiimissä. Winter itsekin hurahti jälkeenpäin ajateltuna juuri hyggeen, kun hän halusi töihin Tanskaan. Hän kävi lomareissulla Kööpenhaminassa kaverinsa kanssa ja kiinnitti huomiota terassilla istuvaan ihmisjoukkoon, jolla näytti olevan hauskaa yhdessä.

– Muistan elävästi sanoneeni, että olisi ihana asua täällä joskus.

Hyggestä voi nauttia yksinkin, mutta siihen liittyy oleellisesti yhdessäolo perheen tai sellaisten ystävien kanssa, joiden seurassa voi olla oma itsensä. Silloin olo tuntuu turvalliselta. Winter on jakanut mielessään hyggen kolmeen osa-alueeseen.

Ensimmäinen on tunne: oma kokemus hyggestä, joka voi olla yhteisöllistä tai yksin nautiskelua. Toiseksi tarvitaan myös ulkoisia tekijöitä: kynttilöitä, ruokaa ja juomaa, makeaa naposteltavaa. Kolmas elementti on kieli.

– Hygge on vahvasti tanskan kielessä. Sitä kuvataan substantiivillä, verbillä ja adjektiivillä. Se ei kulu käytössä.

Tanskalaiset rakastavat hyggeä – kuuntele, miten kummallinen sana lausutaan

Hyggen sisältöä on vaikea selittää, se pitää kokea. Suomalaiselle sana on vaikea myös sanoa oikein, mutta sillä ei ole väliä. Tanskalaisetkin lausuvat sen vähän eri tavalla eri puolella maata. Kokeile, kuuletko murteiden eron.

Lähteenä on käytetty Meik Wikingin kirjaa The little book of hygge – The Danish way to live well (Penguin Random House UK, 2016).