Vasta viime vuosina on ymmärretty, miten iso vaikutus faskioilla on kehon liikkuvuuteen ja liiketuntoon. Faskia on sidekudosverkosto, joka ympäröi lihaksia, luita ja sisäelimiä ja yhdistää kehon kaikki eri osat toisiinsa. Faskian toimintahäiriöt voivat aiheuttaa kipuja ja saada kehon tuntumaan jäykältä ja kömpelöltä.
Faskioita on kehossa kolmenlaisia. Ihon alla on pinnallinen faskiakerros, joka on sidekudossäikeiden välityksellä kiinni syvässä faskiassa.
Syvä faskia on tiheään hermotettua, ja se välittää lihasten tuottamaa voimaa ja liittää nivelrakenteet toisiinsa.
Syvän faskian alla on vielä lihasta ympäröivä faskia, lihaskalvo, joka antaa lihakselle muodon. Kaikkien kerrosten tulisi päästä vapaasti liukumaan toistensa lomassa ja toisiinsa nähden.
Stecco-faskiamanipulaatiomenetelmää opettava fysioterapeutti ja terveystieteiden kandidaatti Tiina Lahtinen-Suopanki vastaa faskioita koskeviin kysymyksiin.
Miten faskiat liittyvät liikkumiseen?
– Lihakset liikuttavat meitä, mutta ilman faskiaa lihasten voima ei pääse vaikuttamaan. Ihmiskeho on kuin kupoliteltta, jossa lihakset jännittävät niitä ympäröivän kolmiulotteisen sidekudosverkon, ja tämä jännite kannattelee kehoamme pystyssä.
– Vasta viime vuosina tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että faskiarakenteita on voitu tutkia tarkemmin. Faskiakerrosten välistä on esimerkiksi löydetty hyaluronihappoa, joka mahdollistaa faskiakerrosten liukumisen toisiinsa nähden. Nivelissä ja lihaksiin liittyvien faskiakerrosten välissä pitää olla hyaluronihappoa, jotta ne voivat liikkua kehon liikkeiden myötä vapaasti.
Mitkä tekijät vaikuttavat faskioihin?
– Faskioiden toimintaa voivat muuttaa erilaiset vammat, kuten nilkan nyrjähdykset, tulehdukset, leikkaukset ja pitkäaikainen paikallaanolo esimerkiksi jalan kipsaamisen seurauksena.
– Esimerkiksi fyysisen rasituksen tai jatkuvan lihasjännityksen aiheuttama kudoksen happamuus saa kehon tuntumaan jäykemmältä. Tämä johtuu siitä, että kudoksen happamuus jähmettää faskiakerrosten välistä hyaluronihappoa. Tähän hyvä apu on matalatehoinen liikunta ja rentoutuminen.
– Faskiarakenteet ovat tiheästi hermotettuja ja yhteydessä myös nivelrakenteisiin. Ne osallistuvat yhdessä keskushermoston kanssa kehon liike- ja asentoaistin toimintaan. Toimintahäiriöt voivat muuttaa kehon liikemalleja ja niveleen kohdistuvaa kuormitusta ja johtaa rasitusvammoihin. Tätä tavataan esimerkiksi urheilijoilla ja myös esimerkiksi muusikoilla.
Miten herkästi faskiat aistivat jännitystä?
– Faskia on yksi elimistömme herkimmistä sensorisista kudoksista. Siinä on moninkertaisesti enemmän hermopäätteitä kuin lihaksissa. Faskiat aistivat tiheästi esimerkiksi jännitystä, painetta ja lämpötiloja. Faskian tiheä hermotus välittää tietoa kehon eri osista aivoille sekä kehon eri osien välillä. Aiemmin ei ole ymmärretty, miten iso osuus faskialla on liikkumiseen ja liiketuntoon.
Liittyvätkö faskiat kipuihin?
– Faskioiden osuus tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöihin ja etenkin heijastekipuihin on selkeä. Faskia on kuin kehon sisäinen sukkapuku: jos jossain sen kohdassa on este, siitä voi aiheutua haittaa säteittäin joka suuntaan.
– Muun muassa ylirasitus, esimerkiksi toistorasitus työssä tai urheilussa, arvet tai esimerkiksi vammoihin liittyvät tulehdukset voivat aiheuttaa hermopäätteiden ärtymistä, jos faskiakerrosten liukuminen toistensa suhteen on estynyt. Tämä aistitaan kipuina, liikerajoituksina, kireytenä tai esimerkiksi paineen tunteena.
– Etenkin arvet voivat estää lihasten toimintaa tai liikettä. Esimerkiksi sektioarpi voi aiheuttaa heijastekipua jopa selkään. Rintasyöpäleikkausarpi voi aiheuttaa yläraaja- ja niskakipuja ja olkanivelen liikerajoituksia.
Miten faskiat liittyvät tunteisiin?
– Faskiat ovat yhteydessä myös tunteisiin. Tämä johtuu siitä, että faskioiden vapaat hermopäätteet ovat yhteydessä aivojen niihin osiin, joissa käsitellään emootioita ja tapahtumia. Esimerkiksi kivun pitkittymisen taustalla on tutkimusten mukaan usein kivun alkuun liittyvä pelko tai pelästyminen. Keholliset tuntemukset ja tunnekokemus liitetään aivoissa yhteen.
– Esimerkiksi selkäkivun pitkittymisen taustalla on hyvin usein lihaksiin ja faskiaan liittyvä toimintahäiriö. 60 prosentilla selkäkipupotilaista on alaraajaan heijastelevaa kipua, josta vain noin viisi prosenttia johtuu hermopuristuksesta. Loput heijastekivuista ovat lihas- ja faskiarakenteisiin liittyviä kipuja.
Miten stressi vaikuttaa?
– Suuri osa tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöistä johtuu siitä, että tekijän fyysinen suorituskyky tehtävien rasittavuuteen nähden on liian heikko. Stressi lisää lihasten jännitystä ja niiden välityksellä myös faskian jännitystä. Tämä aistitaan kireytenä.
– Stressi myös herkistää faskiassa olevia hermopäätteitä, mikä voi johtaa kipuun. Monipuolinen ja mukava liikunta sekä riittävä palautuminen eli riittävä yöuni ja stressin hallinta, ovat merkittäviä tekijöitä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnille.
– Myös ruokavaliolla on merkitystä. Kehon happamuus ja matala-asteinen tulehdus voivat tehdä kudoksista jäykempiä ja aristavia. On hyvä syödä enemmän kasviksia ja vähemmän sokeria ja juoda riittävästi.
Kumpi on parempi, putkirulla vai faskiapallo?
Moni hoitaa kehon kireyksiä rullailemalla säännöllisesti putkirullalla. FasciaMethod – terve ja kiinteä keho -kirjan kirjoittanut fysioterapeutti Anne Puranen suosittelee faskioiden itsehoitoon ja käsittelyyn kuitenkin putkirullauksen sijaan pallohierontaa.
Anne Puranen, kumpi on parempi: rulla vai pallo?
– Putkirullassa ei sinänsä ole mitään vikaa. Sitä on osattava käyttää oikein. Yleinen ongelma on se, että putkella rullataan liikaa ja liian kovakouraisesti.
– Jos joka päivä rullaa ulkoreittä kovakouraisesti, ulkoreiden sidekudos alkaa paksuuntua ja kireytyä. Vika ei ole rullassa vaan siinä, miten sitä käytetään.
Miksi pallo on parempi?
– Pallolla voidaan pureutua rullaa paremmin tiettyihin kehon pisteisiin. Liian kovaa ei pallollakaan saa hieroa. Käsittely saa tuntua, mutta ei sattua. Pallohierontaa voi tehdä seinää tai lattiaa vasten esimerkiksi tennispallolla.
Miten pitää hieroa?
– Pallolla voi hieroa esimerkiksi hartioita lapavälin lihasten kohdalta. Pakaran yläosaa ja sivuja käsittelemällä voi laukaista jännitystä pakaran alueelta. Alaselän lihaksia voi rentouttaa asettamalla pallo vyötärön kohdalle kylkiin. Minuutin käsittely riittää.
– Tärkeintä on ymmärtää hieronnan tavoite. Kehon sidekudosten eli faskioiden liikkuvuus perustuu siihen, että keho on hyvin nesteytynyt. Jos ei liikuta eikä juoda tarpeeksi, keho kuivuu ja jäykistyy.
Miksi liikkeen on oltava dynaamista eli liikkeessä pysyvää?
– Jotta saadaan faskiakerrosten välistä liukumista aikaan. Kun puristat pesusientä vesisangossa ja päästät irti, se imee itseensä nestettä. Samoin toimii venytys faskiassa. Venytettäessä faskian ontoista kollageenikuiduista puristuu nestettä voitelulaineeksi kudoksiin.
Dynaaminen venyttely on vastakohta staattiselle, paikallaan pysyvälle venyttelylle. Dynaamisessa venyttelyssä venytettävä kehon osa viedään miellyttävään venytykseen ja palautetaan venytys saman tien. Pumppaava liike sopii myös jäykälle keholle.
Lähde: Anne Puranen ja Viivi Kettukangas: FasciaMethod – terve ja kiinteä keho. Docendo. 2019.
