fbpx
Teema

Tutkimus: Veren korkea hemoglobiini yhteydessä yleisiin kansantauteihin

Veren korkeita hemoglobiinipitoisuuksia on perinteisesti pidetty terveyden kannalta tavoiteltavina. Uusi tutkimusnäyttö Oulun yliopistosta osoittaa kuitenkin päinvastaista.
Veren korkeita hemoglobiinipitoisuuksia on perinteisesti pidetty terveyden kannalta hyvinä. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin päinvastaista, tutkijat toteavat.
Veren korkeita hemoglobiinipitoisuuksia on perinteisesti pidetty terveyden kannalta hyvinä. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin päinvastaista, tutkijat toteavat. Lehtikuva/Martti Kainulainen

Veren korkea hemoglobiini on yhteydessä yleisiin kansantauteihin, kuten diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen, Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo.

Lisäksi korkea hemoglobiini yhdistyi tutkimuksessa suurempaan riskiin menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Veren korkeita hemoglobiinipitoisuuksia on perinteisesti pidetty terveyden kannalta hyvinä. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin päinvastaista, tutkijat toteavat.

Professori Peppi Karppisen johtama työryhmä julkaisi jo aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jonka mukaan matalat hemoglobiinin pitoisuudet ovat yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja parempaan metaboliseen terveyteen.

–  Tuolloin osoitimme, että matalat hemoglobiinipitoisuudet käynnistävät elimistössä hapenpuutevasteen. Sen aktivoituminen johtaa energia-aineenvaihdunnan ja tulehdusvasteen muutoksiin, jotka suojaavat aineenvaihdunnan häiriöiltä, tohtorikoulutettava, tutkija Joona Tapio toteaa tiedotteessa.

–  Nyt saadut tulokset korkeampien hemoglobiiniarvojen yhteydestä metabolisiin sairauksiin ja kuolleisuuteen tukevat käsitystä elimistön hapenpuutevasteen keskeisestä roolista ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä.

Hyötyä uusien hoitojen kehittämisessä

Tutkijoiden mukaan hemoglobiinin mittausta voitaisiin mahdollisesti käyttää apuna metabolisten sairauksien varhaisessa toteamisessa.

Veren hemoglobiinipitoisuus on yksi halvimmista ja useimmin mitatuista laboratorioarvoista perusterveydenhuollossa.

Lisäksi tuloksista voi olla hyötyä uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Tutkijoiden mukaan hapenpuutevastetta säätelevien HIF-entsyymien estäjiä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä. Kyseisiä lääkeaineita käytetään jo nyt munuaistaudista johtuvan anemian hoitoon.

Tutkimuksessa seurattiin lähes tuhannen keski-ikäisen suomalaisen terveyttä 20 vuoden ajan heidän vanhuusikäänsä saakka. Tutkimus on julkaistuScientific Reports -lehdessä.

Asiasanat

Menot