Teema

Vapise, uusi vatkain!

On se kestävä, tuo mummolta vuosia sitten perinnöksi saatu Kenwoodin Chefette A 340! Vastoin kaikkia oletuksia retromallin sähkövatkain toimii yhä, vaikka sen valmistumisesta lienee kulunut ainakin neljäkymmentä vuotta.

Mummo ei ole enää kertomassa, milloin hän laitteen hankki, mutta 1970-luvun vempaimelta tuo näyttää. Sen tiedän kertomattakin, että mummon keittiössä vatkain oli kymmenet vuodet ahkerammassa käytössä kuin nykyisin omassani. Lähes viikoittaisessa käytössä se tekee yhä työnsä moitteetta.

Voiko nykypäivänä enää löytää niin kestävää kodinkonetta, että sen voisi jättää perinnöksi? Se voi olla vaikeaa.

Markkinoilla olevien kodinkoneiden kestävyydestä ei juuri ole olemassa tutkimustietoa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Marika Keskinen. Se johtuu osittain siitä, että kestävyydelle ei ainakaan toistaiseksi ole asetettu lainsäädännössä vaatimuksia.

Asiaan on kyllä herätty EU:ssa, jossa pohditaan parhaillaan, miten kodinkoneiden valmistajilta voitaisiin vaatia kestävämpiä laitteita. Työ on vasta alussa. Komissio on antamassa joulukuussa esityksensä siitä, mille tuoteryhmille vaatimuksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä laatimaan.

Kodinkoneissa käytettyjen materiaalien kestävyyttä on Keskisen mukaan tutkittu, mutta testit eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa laitteiden todellisesta käyttöiästä.

– Nykylaitteiden kestävyyttä olisi vaikea testata, sillä se veisi liian paljon aikaa. Kun testit olisivat valmiit, kyseistä tuotetta tuskin enää olisi markkinoilla.

Myös Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa sanoo, että kestävyyden testaaminen olisi hankalaa.

– Tuotteiden sykli on lyhyt ja kodinkonemerkkejä on paljon.

Suomen kodinkonehuoltojen liiton puheenjohtaja Mikko Ranta sanoo, että kodinkoneiden markkinat ovat nykyään jakautuneet kahteen leiriin; mahdollisimman halpoihin ja kalliimpiin.

Kuluttajat valitsevat laitteen pääsääntöisesti halvan hinnan perusteella, vaikka halvat koneet on tehty halvemmista ja vähäisemmistä materiaaleista, eivätkä ne siksi ole kovin pitkäikäisiä.

– Nykyisin hintalappu kertoo yhä enemmän laadusta. On selvää, että kalliimmat koneet ovat halvempia laadukkaampia. Silti kodinkoneita myyvien liikkeiden kilpailuvaltti on halpa hinta.

Kuluttajat eivät Rannan mukaan arvosta kodinkoneita samalla tavalla kuin esimerkiksi älypuhelimia.

– Uudesta iPhonesta maksetaan silmää räpäyttämättä 700 euroa, mutta pyykinpesukoneesta samaa summaa ei olla valmiita maksamaan. Kun laitteen saa halvalla, sen ei oletetakaan kestävän ja sitä tulee kohdeltua välinpitämättömästi, Ranta sanoo.

Tämä näkyy myös siinä, että rikki menneiden kodinkoneiden korjauttaminen on vähentynyt huimasti viime vuosina.

– Nykyisin kodinkoneita tuodaan korjattavaksi lähinnä vain silloin, jos takuu on voimassa. Varsinkin jos halpa kone hajoaa takuuajan jälkeen, sitä ei enää viitsitä korjauttaa.

– Toisaalta jos on maksanut pyykkikoneesta 299 euroa ja vian selvitys maksaa 150 euroa, on ihan ymmärrettävää, että hankkii mieluummin uuden laitteen kuin korjauttaa vanhaa.

Tästä huolimatta voidaan kuitenkin olettaa, että kodinkoneen on kestettävä kohtuullinen aika, myös takuuajan jälkeen, sanoo kuluttajariitalautakunnan ylitarkastaja Maija Mäkinen.

– Useimmilla kodinkoneilla on vähintään kahden vuoden takuu. Myyjän virhevastuu tuotteesta ei kuitenkaan pääty siihen, kun takuuaika umpeutuu.

Jos tavara ei kestoiältään tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä kuluttajalla on perusteltua aihetta odottaa, tavarassa on silloin kuluttajansuojalain mukainen virhe.

Kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksiä tapauksissa, joissa kolme vuotta vanhaan, tavanomaisessa käytössä olleeseen astianpesukoneeseen tuli erittäin kallista korjausta vaativa vika takuuajan umpeutumisen jälkeen. Silloin korjauskustannuksista suurin osa koitui myyjän maksettavaksi.

Sen sijaan neljä vuotta vanhan koneen korjauskuluista suurempi osa koitui jo ostajan maksettavaksi.

Mäkinen korostaa, että myös käyttötottumukset ja käyttötiheys vaikuttavat kodinkoneiden kestoikään.

– Esimerkiksi pesukone voi pyöriä vauvaperheessä joka päivä ja yhden aikuisen taloudessa ehkä kerran viikossa.

Kodinkoneiden käyttötottumukset ovat muuttuneet entisajoista, sanoo Työtehoseuran Tarja Marjomaa. Hänen mukaansa koneita käytetään nykyisin tiheämmin kuin ennen. Esimerkiksi pyykkiä pestään paljon useammin kuin vaikkapa 1960-luvulla.

Myös kodinkoneiden hinnat suhteessa palkkatasoon olivat tuolloin paljon korkeammat. Todennäköisesti kallista hankintaa myös kohdeltiin huolella.

– Voisi olettaa, että vaikkapa uusi astianpesukone kestää kahdeksan vuotta, mutta pitää myös kysyä, että onko itse valmis tekemään ne toimenpiteet, jotta kone kestää sen ajan, Marjomaa kuvaa.

Kilpailu kodinkoneiden valmistajien välillä on nykyisin kovaa.

– Valitettavasti nykyään on myös koneita, joita ei edes voi korjata kohtuullisin varaosakustannuksin, Marjomaa sanoo.

Tämän on huomannut myös kodinkoneita huoltavan Piketa Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kari Järvinen. Hänen mukaansa monet nykykoneet on suunniteltu niin, että niihin on vaikea tehdä huoltotoimia.

– Myös valmistustekniikka on kehittynyt ja koneet tehdään vähemmistä materiaaleista. Aiemmin ei olisi pystytty edes tekemään näin kevyitä koneita.

Järvisen karkea arvio on, että nykyiset halvemman luokan kodinkoneet kestävät viitisen vuotta ja kalliimmat 10–15 vuotta.

– Nykyään kodinkoneiden kotimaisuusaste on olematon. Kotimaiset merkit on myyty ulkomaille ja koneiden valmistus on siirtynyt halvempiin maihin.

Yksittäinen ihminen voisi Järvisen mielestä ajatella vihreitä arvoja ostaessaan uutta konetta.

– Mutta niin kauan kuin ihmiset tekevät päätöksiä hinnan perusteella, muutosta tuskin tulee.

Kaiken tämän tiedon valossa arvostan mummon vatkainta vielä entistä enemmän. Vaikka se tämän jälkeen uuvahtaisi, se on joka tapauksessa tehnyt kunnioitettavan työuran.