Teema

Varvastelu ja venytykset pitävät akillesjänteet kunnossa

Akillesjänne on yksi ihmiskehon kestävimmistä osista. Se sietää jopa satojen kilojen hetkellistä kuormitusta.

Kestävyyttä totisesti tarvitaan, sillä akillesjänteeseen kohdistuu äärimmäisen kovia voimia, kun ihminen hyppii ja juoksee.

Rankka kuormitus kuluttaa.

Nykytietämyksen mukaan akillesjänteen rappeutuminen alkaa noin 30 ikävuoden kohdalla. Jänteen aineenvaihdunta on hidasta jo nuorella ihmisellä, ja iän myötä se hidastuu entisestään.

Akillesjännevamman riski alkaa kasvaa.

 

Vammat voi välttää pitämällä akillesjänteet hyvässä kunnossa.

– Kun pohkeita treenataan oikealla tavalla, akillesjänteen ja nilkan verenkierto vilkastuu, kertoo fysioterapeutti Jari Alamäki.

Vammojen ennaltaehkäisyyn tähtäävät harjoitteet ovat vähitellen tulleet osaksi huippu-urheilijoiden harjoittelua.

Myös kuntoilijoiden kannattaa panostaa vammojen ennaltaehkäisyyn, muun muassa Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä työskennellyt Alamäki sanoo.

Akillesjänteet pysyvät kunnossa varsin vähällä vaivalla. Riittää, kun jaksaa jumpata ja venytellä 15 minuuttia kerrallaan kolme, neljä kertaa viikossa.

– Pohkeita ja nilkkoja vahvistavat ja venyttävät liikkeet on helppo tehdä vaikka televisiota katsellessa, Alamäki neuvoo.

Jumppaliikkeitä ja venytyksiä kannattaa tehdä myös ennen liikuntasuoritusta. Tällöin riittää viisi minuuttia kestävä lihasten aktivointi.

 

Jos vartin jumppa silloin tällöin kuulostaa työläältä, itseään voi motivoida pohtimalla, miten työlästä on kuntouttaa rikkoontunut akillesjänne.

Jänne repeäätyypillisesti keski-ikäisellä, joka innostuu kuntoilemaan liikuntatauon jälkeen.

Alamäen mukaan pahimpia lajeja ovat maila- ja pallopelit, joissa tulee hyppyjä, nopeita suunnanmuutoksia ja spurtteja.

– Etenkin miehet ovat riskiryhmässä. Johtuuko se siitä, että naiset ovat fiksumpia ja aloittavat liikunnan kevyemmin, mutta miehet liikkuvat heti rajusti, hän pohtii.

Akillesjännevamman parantelu on työlästä ja kestää kauan.

Jänteen katkeaminen hoidetaan leikkauksella tai jalan kipsaamisella. Siitä toipuminen on totista työtä, ja kuntoutus kestää jopa pari vuotta.

– Se tarkoittaa kovaa jumppaa ja venyttelyä päivittäin. Pohjelihas surkastuu hurjaa vauhtia. Myös aerobinen kunto romahtaa, kun ei aluksi pysty edes kävelemään kunnolla. Moni joutuu opettelemaan kävelemisenkin uudestaan, Alamäki sanoo.

 

Myös juoksuharrastus voi aiheuttaa oireita. Äkillinen mekaaninen rasitus aiheuttaa helposti akillesjänteen ärsyyntymistä. Juoksemalla jänne kuitenkin harvoin katkeaa.

Tulehtuneen tai osittain repeytyneen akillesjänteen kuntouttaminen on nopeampaa, mutta sekin kestää lyhyimmillään useita viikkoja. Usein menee puolisen vuotta, ennen kuin voi aloittaa uudestaan lenkkeilyn.

Alamäen mukaan hoito alkaa usein 3-5 päivän tulehduskipulääkekuurilla ja kylmähoidolla. Varsinainen kuntoutus alkaa, kun kivut hieman helpottavat.

Suurella osalla toipilaista kuntoutusmotivaatio loppuu samalla kun kivut loppuvat. Tulee kiusaus aloittaa uudestaan juoksu tai pallopelit.

Tähän virheeseen syyllistyvät Alamäen mukaan sekä kuntoilijat että huippu-urheilijat. Voi käydä niin, että vamma uusiutuu ennen kuin se on edes ehtinyt parantua.

– Vaikka oireet häviävät, vamma ei ole kadonnut. Pitää jatkaa kuntoutusta ja malttaa ottaa rauhallisesti.