Teema

Viidellä kahvikupillisella päivässä voi puolittaa dementian riskin

Suomalaisten lempijuomalla kahvilla on tutkimusten mukaan suotuisia vaikutuksia aivoterveyteen. Juomalla viisi kupillista kahvia päivittäin voidaan jopa puolittaa dementiaan sairastumisen riski ja pienentää muun muassa aivohalvausriskiä 40 prosentilla. Kahvilla voidaan ehkäistä myös muita aivoverenkierron häiriöitä.

Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että kahvi saattaa auttaa ehkäisemään Parkinsonin taudin kehittymistä.

– Keski-ikäisenä paljon kahvia juovien riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin vanhuudessa on pienempi kuin niillä keski-ikäisillä, jotka eivät juo kahvia, sanoo kansanterveystieteen emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto.

 

Tuomilehto on mukana laajassa suomalaisessa Finger-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on ehkäistä muistisairauksia. Sen ensimmäisten tulosten mukaan dementian ja muistihäiriöiden syntyä voidaan siirtää myöhemmälle iälle terveellisillä elintavoilla. Tutkimus jatkuu edelleen, ja lisää tuloksia on luvassa ensi vuoden jälkeen.

– Virallisten ravintosuositusten mukainen ruokavalio ja kahvinjuonti osana sitä ovat suositeltavia asioita, Tuomilehto sanoo.

– Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, kuinka paljon elintavoilla tai kahvia juomalla voidaan lykätä muistisairauden puhkeamista tai miten kahvi tarkalleen ottaen vaikuttaa muistisairauksia ehkäisevästi, hän jatkaa.

Väestötutkimuksissa kahvinjuonnin on todettu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua Parkinsonin tautiin, Parkinsonin taudin riskitekijöistä väitellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Katri Sääksjärvi sanoo.

Yksittäisissä seurantatutkimuksissa suotuisa yhteys on tullut näkyviin eri kahvimäärillä, mutta useista tutkimuksista tehdyn yhteenvedon mukaan kolme kuppia päivässä on riittänyt tautiriskin pienentämiseen.

– Näyttö on vielä riittämätöntä, jotta voitaisiin laatia suosituksia kahvista Parkinsonin taudin ehkäisemiseksi. Seurantatutkimukset eivät varmuudella osoita sitä, johtuuko havaittu yhteys juuri kahvista, Sääksjärvi sanoo.

– Lisäksi tulosten tulkinnassa on huomioitava, että Parkinsonin taudin syntymekanismeja ei tunneta, hän korostaa.

 

Monien kahvin suotuisten terveysvaikutusten arvioidaan liittyvän sen sisältämiin kofeiiniin ja antioksidantteihin. Ne selittävät osaltaan esimerkiksi sitä, että kahvi vaikuttaa suotuisasti maksaan ja vähentää merkittävästi esimerkiksi maksasyövän riskiä. Myös kahvin diabetekselta suojaava vaikutus on osin kahvin sisältämien antioksidanttien ansiota, Tuomilehto sanoo.

– Kahvilla voidaan ehkäistä kakkostyypin diabetesta. Riski vähenee, mitä enemmän kahvia juodaan. Yksi kupillinen kahvia alentaa kakkostyypin diabetesta kymmenellä prosentilla verrattuna kahvia juomattomiin. 7-8 kupillista päivässä jo puolittaa diabeteksen riskin. Tämä on todella merkittävä asia.

– Kahvi vaikuttaa elimistössä monella tasolla. Kahvi esimerkiksi vähentää sokerin imeytymistä suolistosta, ja maksa taas säätelee sokerin varastointia. Tällä on vaikutusta sekä maksan hyvinvointiin että diabetekseen, Tuomilehto kuvaa.

Varsinaisten terveysvaikutusten lisäksi kahvilla on vaikutuksia myös vireyteen ja keskittymiskykyyn. Lisäksi kahvi nostaa hetkellisesti hieman verenpainetta, mutta pidemmällä tähtäimellä kahvinjuonti ei kuitenkaan liity verenpainetaudin kehittymiseen.

Kuten tunnettua, kahvin sisältämä kofeiini lisää vireystilaa ja vaikuttaa kiihdyttävästi keskushermoston toimintaan.

On olemassa näyttöä siitä, että noin puoli tuntia ennen ponnistelua vaativaa tehtävää juotu kahvikupillinen nostaa vireystilaa ja ongelmanratkaisukykyä.

 

Joillekin kofeiini voi myös aiheuttaa unettomuutta. Kofeiinin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Nykyään tiedetään, että geenit vaikuttavat suuresti siihen, miten nopeasti kofeiini lähtee pilkkoutumaan elimistössä.

– Valtaosalla ihmisistä kofeiini vaikuttaa jollain tavalla uneen. Noin 25–30 prosenttia ihmisistä taas on sellaisia, että heillä kofeiini ei vaikuta uneen lainkaan, Tuomilehto sanoo.

Sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta suodatinkahvi on pannukahvia suositeltavampi vaihtoehto, sillä pannukahvin on osoitettu kohottavan veren kolesteroliarvoja, sanoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta.

Suodattamaton kahvi sisältää pieniä määriä rasvaliukoisia diterpeenialkoholeja, kafestolia ja kahveolia. Näiden vaikutuksesta pannukahvin runsas juominen suurentaa haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

Aineet jäävät suodatinkahvin valmistuksessa paperisuodattimeen, minkä takia suodatinkahvi on tässä suhteessa vaaratonta. Toisaalta pannukahvinkin voi suodattaa paperilla, jolloin vaikutusta kolesteroliin ei ole.

 

Kahvin lukuisista terveysvaikutuksista huolimatta sen juonnista ei ainakaan toistaiseksi ole Suomessa tehty virallisia suosituksia. Kuitenkin uusin amerikkalainen ravintosuositus vuosille 2015–2020 on ensimmäinen, joka toteaa, että kahvin juonti voidaan katsoa osaksi terveellistä ruokavaliota. Kahvista on onnistuttu eristämään yli tuhat erilaista ainesosaa, mutta niiden kaikkia terveysvaikutuksia ole toistaiseksi pystytty osoittamaan.

– Maailmalla on meneillään lukuisia tutkimuksia kahvin terveysvaikutuksista, mikä on hyvä asia, onhan kahvi maailman eniten käytetty juoma, Jaakko Tuomilehto sanoo.

Hänen mukaansa on varsin monimutkainen juttu selvittää, mitkä kaikki kahvin ainesosista ovat terveysvaikutteisia ja mitkä eivät ja toisaalta, mitkä ovat aineiden yhteisvaikutukset.

– Joka tapauksessa voidaan sanoa, että kahvi on juomana terveellisimmästä päästä. Varsinkin Pohjois-Euroopassa asuvat saavat yli puolet ravinnon antioksidanteista juuri kahvista. Millään vitamiinipillereillä ei päästä samoihin vaikutuksiin.