Fikalla käyminen on ruotsalaisille vähän niin kuin after–work-oluet briteille. Se on sosiaalinen tapahtuma, eikä sillä, mitä syö, ole niin väliä.
Britt Lundmark analysoi ruotsalaista tapaa kahvitella kanelipullan, vuohenjuustoleivän ja cappuccinon äärellä. Hänen miehensä Tomas Lundmark kertoo fikailevansa lähes päivittäin matkalla töistä kotiin.
– Nappaan kahvin jossakin pikkukahvilan tiskillä, juttelen kahvilan työntekijän kanssa hetken elämästä ja jatkan sitten kotiin. Se on minulle yksi päivän parhaita hetkiä.
Vaikka kahvittelua harrastetaan yllin kyllin myös Suomessa, Ruotsissa siihen tuntuu liittyvän jotakin suurempaa.
– Sitä voi tehdä yksin tai yhdessä, mutta tärkeintä on ottaa hetki aikaa itselleen ja nauttia hetkestä, Britt selittää fikailun filosofiaa.
Nautintoon liittyy tietysti kaikki ihanan makea. Sokerinhimoiset ruotsalaiset popsivat eniten karkkia koko maailmassa. Voisi kuvitella, että myös leivosten kulutus on ennätysluokkaa, sillä kahviloissa kakkupalat ovat valtavia ja tarjonta tekee valitsemisesta huomattavan vaikeaa.
Kaupungin virallisen fika-kadun Haga Nygatan varrella silmät ehtivät syödä enemmän kuin suu. Café Husarenin tiskillä on yhteensä 48 erilaista makeaa tarjottavaa: suklaakakkua, marenkeja, kookospalloja ja valtavan suuria kanelipullia. Kahvila Kringlan terassilla paistetaan tuoreita vohveleita, joita tarjoillaan vaniljakastikkeen ja marjojen kera.
Suuri merkitys on myös itse kahvilla.
– Tätä kahvia kannattaa kokeilla ilman maitoa, maito vain pilaa maun, da Matteon kahvilan tarjoilija Peter Hugen opastaa suodatinkahvin tilaajaa.
Pikkuinen maitokannu on piilotettu tiskin perälle. Sieltä sitä ei taida moni enää kehdata pyytääkään.
– Ihmisistä on tullut seikkailunhaluisia myös kahvin suhteen, Hugen kertoo.
Jos suodatinkahvi ei maistu, da Matteossa kahvinvalmistusmenetelmän voi valita seitsemän erilaisen joukosta. Tiskin takana avokeittiössä on isot leivinuunit, joissa paistuu myös paikan oma kanelipulla. Se on leivottu osittain hapanjuuritaikinaan, joka antaa pullalle tunnistettavan ja luonteikkaan maun.
Pakko on myöntyä. Kahvissa ei ole tippaakaan sitä kitkeryyttä, jota maidolla yleensä pehmennetään. Pulla on täydellinen: ei teollisen tahmea, vaan ihanan kardemummainen ja voinen.
– Fikalla käyminen on vanha perinne, joka on jäänyt elämään, Tomas Lundmark kiteyttää.
– Ennen ihmiset kävivät kylässä toistensa luona, nyt käydään kahviloissa.
Fikailu on levinnyt jo maailmallekin. New Yorkin Manhattanille avattiin ensimmäinen Fika-kahvila vuonna 2006. Nyt ruotsalaista kahvittelukulttuuria myy newyorkilaisille 18 Fika-kahvilaa ja perustaja Lars Åkerlund tähtää Aasiaan ja Lähi-Itään.
Ruotsalaiset ovat onnistuneet luomaan fikailusta trendin.
Maista näitä: 1. Da Matteon kahvilan kanelipulla ja suodatinkahvi: Cafe da Matteo, Vallgatan 5, Göteborg 2. Café Husarenin valtava pulla: Café Husaren, Haga Nygata 24, Göteborg 3. Le Petit’n sitruuna-marenkikakku: Le Petit Café, Haga Nygata 2, Göteborg