Monelle tarkan euron elämä on arkea, mutta osa voi kuluttaa yhä melko huoletta. Miten käy tulevaisuudessa?
Pitäisikö meidän alkaa varautua niukempaan elämään, tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta?
– Sitä kohti olisi siirryttävä, ja niukkuudella tarkoitan tässä kohtuullista ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa elämää. Meidän on tehtävä rakenteellisia muutoksia niin energia-, asunto- kuin ruokatuotantoonkin, koska nyt suomalaisten luonnonvarojen kulutus ylittää keskimäärin viisinkertaisesti ekologisesti kestävän kulutuksen rajat. Jos ilmastonmuutos etenee nykytahdilla, elinedellytykset heikkenevät oleellisesti – kuivuus lisääntyy ja ruoantuotanto vaikeutuu.
Millaista tämä niukempi elämä voisi olla käytännössä?
– Se olisi ns. materiaaliniukkaa elämää. Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tarpeita tyydytettäisiin siis mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja kuluttaen. Elettäisiin arkea, jossa suositaan yhteistä, vähennetään asuinneliöitä ja tuetaan paikallistalouksia.
Mistä asioista voisimme luopua?
– Voisimme luopua lyhyistä matkoista yksityisautolla ja ruoan roskiin heittämisestä, mutta luopumisen sijaan kannattaa mieluummin puhua siitä, mitä ihmiset voivat saada tästä siirtymästä. Hyvinvoinnille on tärkeää se, että meillä on aikaa mielekkäälle tekemiselle ja läheisille ihmissuhteille. Kulutuskeskeisen elämäntavan murentuminen voisi edistää hyvinvointia.
Eikö meidän pitäisi nyt nimenomaan kuluttaa, jotta yhteiskunta nousisi jaloilleen?
– On vaarallisen lyhytnäköistä elää niin, että samalla heikennetään tulevia oloja. Talous ei voi toimia, jos ei ole elinvoimaisia ekosysteemejä.
Tuuli Hirvilammi osallistuu tutkimukseen, jossa haetaan malleja kestävän kehityksen mukaiseen elämään.
Riikka Marjomaa