Noora Isokankaan kuntokokeilun tarkoituksena oli testata säännöllisen lisäliikunnan hyöty.
Ennen kuntokokeilua 42-vuotiasta perheenäitiä liikutti pääasiassa koiran ulkoiluttaminen ja työmatkapyöräily.
Personal trainer Kaisa Frimodigin fysioterapeuttisin opein ohjelmoimaan kuntokuuriin kuului kerran viikossa pilatesta, kuntosalia ja vesijuoksua tai voimasauvoilla kävelyä. Lisäksi tulivat muut kotiläksyt, kuten lankutus, toistokyykistykset, kireiden päälihasryhmien venytysliikkeet sekä tasapainoa kehittävät harjoitukset.
Töissä Isokankaan treeniin kuului huomioida parempi ryhti sekä taukojumppa työn lomassa.
– Liikkuvampi rintaranka ja vahvemmat keskivartalon lihakset ovat istumatyöläisten tyypillisiä haasteita, Frimodig sanoo.
ISOKANGAS SANOO itseään pitäisi-ihmiseksi. Hän tietää, että vaikka kremppoja ei vielä ole, liikuntaa pitäisi olla enemmän. Silti kuntoilu oli ollut hyötyliikunnan varassa.
Samaan hyötyilijän rooliin hänen teki mieli palata jo ensimmäisellä kuntoviikolla.
– Oli niin vaikea repiä illoista aikaa ohjelmoituun liikkumiseen. Itse tekeminen oli aina mukavaa, kun vain arjen pyörittämiseltä ehti, kahden lapsen äiti sanoo.
Kun Kaisa Frimodig nivoi testattavansa liikkumisen tehokkaammin osaksi arkea, alkoi kuntopalapeli luonnistua.
Esimerkiksi perheen lähtiessä uimaan äiti ei enää vain uinut vaan vesijuoksi. Samalla idealla Isokangas hyödynsi työpaikkansa kuntosalia.
– Liikkeet, joita olin silloin tällöin käynyt tekemässä ennenkin, tein nyt tehokkaammin. Lenkkiin puolestaan tuli enemmän tehoa, kun vaihdoin kävelysauvat voimasauvoihin, joissa on jousituksen tuoma vastus.
KUNTOKUURIN JÄLJILTÄ Noora Isokankaalla on virkeämpi kroppa, ja jatkossa myös yksi säännöllinen pilatestunti viikossa sekä tehokkaampaa hyötyliikuntaa.
– Muuta ohjelmoimatonta liikuntaa teen viikoittain itsekseni ja lajeja vaihdellen. Se sopii minulle.
Terveyshyötyjen kannalta määrä riittää, laskee Kaisa Frimodig.
– Jos haluaa kestävyyskuntoa, liikkumisen pitäisi olla kovavauhtisempaa ja säännöllisempää.