Jokasyksyiset talvivalmistelut pitävät omakotitalon hyvässä kunnossa. Verkko estää jyrsijöiden pääsyn sisätiloihin.
Talven tullen lämpimään pyrkivät hiiret ja myyrät ovat omakotiasujan riesa.
Kaksi yleisintä sisääntuloreittiä ovat räystään alla katon ja julkisivun välissä sijaitsevat tuuletusaukot sekä julkisivun ja sokkelin väli, jossa on tuuletusrakoja.
Myös putkien läpiviennissä voi olla rakonen, josta jyrsijä pääsee livahtamaan sisälle. – Paras tapa estää pienten eläinten pääsy taloon on tukkia niiden kulkureitit, neuvoo Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen .
Raot peitetään tarkoitukseen varta varten tehdyllä verkolla. Näppärimmin verkon kiinnittää jämäkällä nitojalla.
Verkko pitää loitolla myös oravat, jotka tekevät pahaa jälkeä välikattoon päästessään.
Sokkelin ja julkisivun tuuletusrakojen tilkitsemiseen on myös saatavilla erityisiä reikälistoja. Tuuletusaukkoja ei saa missään nimessä peittää kokonaan. Jos ne tukitaan, ilma ei kierrä ja talo altistuu kosteudelle.
Aukot pitää peittää huolella, sillä hiiri pääsee sisään reiästä, joka on läpimitaltaan vain lyijykynän paksuinen.
Keräsen mukaan on paljon helpompaa pitää hiiret ja myyrät ulkona kuin karkottaa ne ulos talosta.
– Hiiriä voi häätää ultraäänikarkottimilla tai hävittää loukuilla.
Puhdista rännit ja siivoa seinustat
Jyrsijäverkkojen asentaminen on urakka, jonka joutuu tekemään vain kerran. Muut omakotitalon syystyöt pitää tehdä joka vuosi. Jos niistä laistaa, rakennus alkaa pikku hiljaa rapistua.
Yksi tärkeimmistä on rännien puhdistaminen. Suomen talvi on säiltään erittäin vaihteleva. Pakkas- ja suojakelin jaksot seuraavat toisiaan, ja sulamisvettä virtaa pitkin talvea. Rännien pitää vetää.
Keränen kehottaa huolehtimaan, että vesi virtaa pois talosta.
– Jos pihalle kertyy lumikasoja, niiden sulamisvesistä pitää huolehtia.
Hän myös neuvoo pitämään talon seinustat vapaana. Kottikärryt ja muut irtotavarat pitää siirtää varastoon. Jos sokkelin vieressä on kukkapenkki, se kannattaa jossakin vaiheessa poistaa.
– Irtotavarat saattavat kasvattaa lumikuormaa aivan seinän vieressä. Multa puolestaan sitoo kosteutta ja altistaa sokkelia kosteudelle.
Syksyllä on myös syytä varmistaa, että talvella voi nousta katolle huoltotöihin tarpeen tullen. Tarkasta tikkaiden kunto, ja jos katolta puuttuu kiinnityspaikkoja turvaköydelle, laita ne valmiiksi.
Lämmitys talviasentoon
Suurin osa Suomen omakotitaloista lämpenee sähköllä. Syksyllä kannattaa tarkastaa lämmönsäädön ja termostaattien asetukset. Niiden säätämiseen on syytä perehtyä, sillä asetukset ovat laite- ja talokohtaisia.
Laki velvoittaa puulämmittäjiä huolehtimaan, että savuhormi nuohotaan määräajoin. Lisäksi puukattilat vaativat huoltoa melkeinpä vuosittain. Myös öljykattilan kunto ja säädöt kannattaa tarkastaa aika ajoin.
– Kun laitteet huoltaa säännöllisesti, niiden käyttöikä ja energiatehokkuus paranevat, Keränen sanoo.
Ilmalämpöpumppukin tarvitsee huoltoa. Suodattimen voi itse imuroida puhtaaksi, mutta aika ajoin on syytä tilata paikalle asiantuntija tekemään kunnollinen huolto.
Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, syksyllä pitää muistaa laittaa päälle ilman esilämmitys ja lämmön talteenotto.
Kun ilmanvaihto toimii painovoimalla, korvausilmaventtiilit käännetään talviasentoon. Niitä ei missään nimessä saa sulkea kokonaan. Vaikka venttiilistä tuleva ilma on kylmää, on tärkeää, että ilma liikkuu venttiilin läpi.
– Jos sulkee korvausilmaventtiilit kokonaan, korvausilmaa alkaa tulla talon rakenteista. Se ei ole hyväksi asukkaille eikä rakennukselle, Keränen kertoo.
Talon alapohja on yleensä huoltovapaa. Jos siinä on ilmanvaihtoluukkuja, on ehdottomasti noudatettava talovalmistajan ohjeita tai vuosien varrella kertynyttä kokemusta, miten alapohjaa tuuletetaan.
Jos ilma ei kierrä, alapohjaan pääsee kertymään kosteutta.