Jos haluat sekä syödä terveellisesti että estää ilmastonmuutosta, vähennä lihan osuutta ja täytä lautanen kasviksilla.
Ruuantuotanto aiheuttaa noin viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Oikeilla valinnoilla voidaan sekä pienentää hiilijalanjälkeä että syödä terveellisemmin. Nykytietämyksen mukaan suurin ilmastoteko on siirtyä vegaaniseen ruokavalioon, mutta samalla pitää kiinnittää huomiota ravitsemukseen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen .
Jos ei ole valmis luopumaan lihasta, kannattaa ainakin vähentää sen syömistä. Lue myös: Kuluttaako kasvissyönti lasten hammaskiillettä? Professori on enemmän huolissaan fluorittomien hammastahnojen yleistymisestä Tuotantoeläimistä sialla ja broilerilla on kiloa kohden pienin ilmastovaikutus. Naudan ilmastovaikutukset ovat suuremmat, mutta toisaalta naudanliha on erinomainen rauhan lähde. Laiduntajilla on mahdollisesti myös positiivisia ympäristövaikutuksia, Saarinen kertoo.
Laiduntamalla on mahdollista ylläpitää luontotyyppejä, jotka ovat uhattuina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan laidunneta siten, että se maksimaalisesti tukisi luonnon monimuotoisuutta.
Rasvaton maito on ympäristöystävällisin maitotuote
Nautakarjaan liittyvä toinen mahdollisesti positiivinen ilmiö on maaperän kyky sitoa hiiltä. Saarisen mukaan nurmet ehkä sitovat hiiltä, mutta mekanismia ei vielä tunneta kovin tarkasti.
– On myös huomattu, että luomuviljelyssä on sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät hiilen sitoutumista maaperään.
Suomalainen naudanliha on suurimmaksi osaksi maidontuotannon sivutuote. Nykytietämyksen mukaan maidontuotannon liittyvän lihan hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin pihvikarjan. Ulkomaisen lihan, myös broilerin ja sian, tuotanto aiheuttaa yleensä kotimaista suurempia riskejä ympäristö- ja muihin vaikutuksiin kuin kotimaisen lihan tuotanto.
– Suomessa eläimille ei syötetä varalta antibiootteja, eikä broilerissa ole salmonellaa, Saarinen sanoo.
Maitotuotteista ympäristöystävällisintä on rasvaton maito. Kaurajuoman ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin rasvattoman maidon. Tämä johtuu osin laskutavasta. Maitotuotteiden päästöjä kohdennetaan muun muassa sen mukaan, kuinka paljon tuotteissa on rasvaa ja kiintoaineita. Kaurajuoman ilmastovaikutusta nostavat toisena raaka-aineena käytetty rypsiöljy ja valmistusprosessi.
Lähiruoka ei ole automaattisesti hyväksi ilmastolle
Ilmaston kannalta parhaita kasviksia ovat avomaankasvit kuten porkkana ja lanttu. Papuja ja palkokasveja tulisi syödä nykyistä enemmän.
Vaikka kasvihuoneiden energiatekniikka on kehittynyt viime vuosina, kasvihuoneessa kasvattaminen kuluttaa edelleen enemmän energiaa kuin avomaa.
– Kasvihuonekasvikset eivät ole kovin hyvä valinta, jos tuotannossa käytetään fossiilisia polttoaineita. Kuluttajan on hyvin vaikea saada sitä selville. Tarvittaisiin enemmän informaatiota ostopäätösten tueksi, Saarinen sanoo.
Ilmaston kannalta lähiruoka ei automaattisesti ole parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu. Valtavirtatuotteissa kuljetuksen osuus ympäristövaikutuksista on pieni.
– Jos lähiruoka tarkoittaa pieniä ruokaeriä, joita kuljetetaan tehottomasti, kuljetuksen osuus ilmastovaikutuksista kasvaa.