Suomalaisen kulttuurin isot tarinat ovat saaneet uusia tukintoja, kun uuden vuonna 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntemattoman sotilaan lisäksi katsottavaksi tulee nyt myös uusi versio muumeista. Ne ovat eri maailmoista, mutta luultavasti jokainen suomalainen tietää molemmat – iso osa on nähnyt kummatkin. – Jännittää, miten Muumilaakso vastaanotetaan Suomessa, taiteellinen asiantuntija Sophia Jansson sanoo.
Ei ole varmaankaan yhtään liioiteltua sanoa, että Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan kanssa ovat kasvaneet kaikki 1980-luvun puolivälin jälkeen syntyneet lapset ja heidän vanhempansa.
Kukapa ei osaisi tunnuskappaleen sanoja “Ei muumitaloa lukita yöksi, hei muumit. Kun hämärä hiipuu jo tähtien vyöksi, hei muumit“? Muumilaakson tarinoiden tunnuskappale on soinut televisiossa syntypäivistään 1990-luvulla saakka säännöllisesti. Kappale on Pierre Kartnerin , Benny Törnroosin ja Jertta Ratia-Kähkösen käsialaa.
Lapset pitävät muumihahmoisista leluista ja animaatioista.
Aikuiset metsästävät muumimukeja. Kirpputorikauppa käy kiivaana ja huijauksiakin on tapahtunut. Muumimukeja on tehty kymmeniä erilaisia, on kesä- ja talvi-sesonkimukeja ja erikoismukeja. Arabia valmisti Muumi-lastenastioita jo 1950-luvun lopussa, mutta varsinainen buumi alkoi 1990-luvulla.
Suomenkielinen Muumilaakso alkaa maanantaina TV2:lla ja ruotsinkielinen Mumindalen tiistaina Yle Teema & Femillä.
Kysyimme muumien tekijöiltä viisi kysymystä uudesta animaatiosarjasta.
1. Onko Mörkö mukana?
Uudessa Muumilaakso-animaatiosarjassa muumit ovat edelleen vaaleita ja pyöreitä, mutta moni asia on uudessa sarjassa erilailla, eihän uutta muuten kannattaisi tehdä. Edellistä satumaisemmassa Muumilaaksossa tapahtumat alkavat, kun Muumipeikko ( Joonas Nordman ) herää yllättäen talviuniltaan.
Touhukasta ja sympaattista Muumipeikkoa esittää äänellään näyttelijänä, koomikkona, käsikirjoittajana ja ohjaajana työskennellyt Nordman on tuttu muun muassa YleLeaksista, Siskonpetista, Putouksesta ja Keisari Aarniosta.
Ääninäyttelijänä häntä on kuultu aiemmin Paavo Pesusieni kuivalla maalla -elokuvassa, Robinson Crusoessa ja Smurffeissa.
Merkittävä sivuhahmo on Mörkö.
Hyytävän kylmän tyypin suomalaista ääninäyttelijää ei ole vielä paljastettu. Yle julkistaa sen ja muita sivuosien ääniä kevään kuluessa.
Mörkö ei näyttäydy vielä ensimmäisissä jaksoissa, mutta hän tulee mukaan ensimmäisellä tuotantokaudella.
2. Mikä on Ville Haapasalon suosikkihahmo?
Muumipapalle suomenkielisen äänen antaa näyttelijä Ville Haapasalo . Hän pitää roolia suurena kunniana, jopa unelmien täyttymyksenä.
– Muumipappa on huikea rooli, Haapasalo sanoo.
Haapasalolla on kuitenkin oma suosikkinsa muumien joukossa, se on Pikku Myy.
– Siihen on syynsä, etten voi koskaan olla Pikku Myy, nauraa Haapasalo. Kipakan Pikku Myyn roolin on saanut Haapasalon sijaan Kiti Kokkonen .
Suomessa Haapasalo on tehnyt runsaasti televisio-ohjelmia, muun muassa Venäjän halki 30 päivässä, Haapasalo goes lomalle ja parhaillaan nähtävä Haapasalo Suomi. Hänet on nähty myös monissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Ääninäytteleminenkään ei ole Haapasalolle vierasta. Hän on antanut äänen Naapurini Totorossa Tatsuo Kusakabelle, Itse ilkimyksessä Grulle ja Kätyreissä nuorelle Grulle.
Haapasalo on tuttu Suomen lisäksi Venäjällä.
3. Miksi Sophia Janssonia jännittää vastaanotto Suomessa?
Muumilaakson jokainen jakso on uusi sovitus Tove ja Lars Janssonin alkuperäisistä tarinoista.
– Uusi sarja poikkeaa paljon 1990-luvulla tehdystä, Sophia Jansson sanoo.
Nyt fokus on toinen kuin Muumilaakson tarinoita tehdessä. Lisäksi animaatiotekniikka on kehittynyt vuosikymmenten aikana.
Sarjan visuaalinen ilme on uudenlainen ja sen luomiseen on käytetty tekniikkaa, jossa maalauksellisuus yhdistyy 3D-animaatiohahmoihin.
Muumilaaksolla halutaan tavoittaa myös aikuisia katsojia, muumit eivät ole tarkoitettu vain lapsille.
– Meidän kannalta se on ihana asia, koska koemme, että Tove on kirjoittanut kaikenikäisille, Sophia Jansson sanoo.
Pitkään tuotantoprosessiin mahtuu aina monenlaista.
– Alussa toivoo, että kaikki menee hyvin, mutta matkan varrella tulee hetkiä, jolloin tuntuu, ettei tämä onnistukaan, Sophia Jansson kuvaa. Janssonin mukaan jokainen askel on johtanut parempaan. Jansson kehuu vastaavaa tuottajaa Gutsy Animationin Marika Makaroffia , joka on myös Muumilaakson taiteellinen ohjaaja.
– Hän on pitänyt langat käsissään.
Tove Jansson oli Sophia Janssonin täti. Jansson on muumihahmojen käyttöoikeuksia valvovan Moomin Characters Oy Ltd:n osakas.
Sarjan vastaanotto jännittää Sophia Janssonia – varsinkin Suomessa.
– Suomessa on suuri yleisö, joka on kasvanut edellisen animaation kanssa. Tämä poikkeaa siitä, ja on jännä nähdä, mikä on vastaanotto.
4. Miksi Satu Silvo pohti, sopiiko hän Muumimammaksi?
Muumimamma on äitihahmo, joka on lempeä ja kärsivällinen kaikissa oloissa. Suurimmatkaan mullistukset eivät tunnu vievän Muumimamman rauhaa ja itsevarmuutta. – Mietin ensin, voinko olla Muumimamma, kertoo hahmon suomalaisääni Satu Silvo .
– Olen niin räväkkä ja Muumimamma ei ole.
Silvo kuitenkin sanoo, että sisäinen Muumimamma oli helppo löytää. Muumimamma sanoo aina, mitä ajattelee, mutta miten hän sen sanookaan! Mukana on aika viisautta, joka on kaksisuuntaista.
– On ihanaa olla mukana.
Satu Silvon elokuva-, teatteri-, ja televisioura on hengästyttävä. Hänet on nähty muun muassa Niskavuoressa, Akvaariorakkaudessa, Onnen varkaissa ja Luokkakokouksessa; Musta tuntuu-, Ilman kavaluutta-, Satua ja totta-, Tanssii tähtien kanssa-, Uusi päivä-, Syke– ja Sorjonen-tv-sarjoissa. Niiskuneiti ei ole muumi vaan kuuluu niiskujen heimoon. Hän on usein mukana seikkailussa. Niiskuneidin ääni on Alina Tomnikov ,
Tomnikov on ennen Niiskuneitiä ääninäytellyt muun muassa Cinderella – Tuhkimon tarinassa ja Barbie-elokuvissa. Olavi Uusivirta antaa äänensä Nuuskamuikkuselle. Pikku Myynä kuullaan Kiti Kokkosta ja Nipsuna Markku Haussilaa .
5. Mitä Kuusisto ja Kosminen oppivat?
“Karkeloi kansa ja kunnailla soi, muumeilta elämää oppia voi. Hei muumit, hei muumit.” Tämä laulelu saa nyt jäädä. Muumilaaksoon on musiikin säveltänyt Pekka Kuusisto ja Samuli Kosminen . Lisäksi jokaisessa osassa kuullaan musiikkia kansainvälisiltä huippuartisteilta, joita ovat muun muassa Tom Odell , First Aid Kit, Delilah Montagu , Declan McKenna ja MØ. Kotimaisia artisteja ovat Alma ja Chisu .
Kuusisto kertoo, että valinta tehtiin koekappaleiden perustella.
– Tein neljän minuutin biisin, Kuusisto sanoo.
Osia koebiisistä saattaa olla mukana ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa.
Muumilaakso on työllistänyt kaksikkoa runsaasti, ja myös opettanut uutta.
– Ei ole aiemmin ollut tilannetta, että on pitänyt näin lyhyessä ajassa tuottaa näin paljon materiaalia, Kuusisto sanoo.
– Nyt tiedän, että se onnistuu.
Kosminen ja Kuusisto ovat tehneet musiikkia noin 10 – 15 minuuttia jokaiseen 13 jaksoon.
Historiaa: Tove Jansson
Tove Jansson syntyi vuonna 1914 Helsingissä ja kuoli Helsingissä 27.6.2001.
Taideopetusta hankkinut Jansson piti itseään ennen kaikkea taidemaalarina. Hän maalasi ja avusti suomenruotsalaisia lehtiä kuvituksilla, ja siitä alkoi kirjoittaminen. Ensimmäinen lehtinovelli ilmestyi vuonna 1930-luvulla.
Ensimmäinen kuva muumipeikosta on tiettävästi tehty Janssonien kesäpaikan ulkohuussin seinälle 1930-luvulla.
Ensimmäinen muumikirja Småtrollen och den stora översvämningen (suomeksi Muumit ja suuri tuhotulva) ilmestyi vuonna 1945 Söderström & Co:n kustantamana.
Ensimmäistä muumikirjaa tuskin huomattiin kirjamarkkinoilla.
Se ei masentanut Janssonia, vaan Kometjakten (Muumipeikko ja pyrstötähti) ilmestyi 1946. Sen jälkeen Söderström & Co kieltäytyi julkaisemasta enempää muumikirjoja.
Kolmannen muumikirjan Trollkarlens hatt (Taikurin hattu) julkaisi Schildts-kustantamo vuonna 1948. Se oli muumien läpimurtoteos.
Sen jälkeen ilmestyivät Muumipapan urotyöt, Kuinkas sitten kävikään?, Vaarallinen juhannus, Taikatalvi, Kuka lohduttaisi Nyytiä?, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, Muumipappa ja meri, Muumilaakson marraskuu, Vaarallinen matka ja Outo vieras Muumitalossa.
Muumien nousu maailmanmaineeseen perustui myös Tove ja Lars Janssonin Muumi-sarjakuviin, joita julkaistiin 1954 alkaen ensin The Evening News -lehdessä Lontoossa ja myöhemmin 40 maassa.
Ensimmäinen muumisarjakuva Muumipeikko ja maailmanloppu julkaistiin vasemmistolaisessa Ny Tid -lehdessä vuonna 1947.
Historiaa: Muumilaakson tarinoita
Muumibuumin varsinkin Suomessa ja Japanissa synnytti kolmisenkymmentä vuotta sitten Muumilaakson tarinoita -animaatiosarja. Kansainvälisenä yhteistyönä tehty sarja valmistui vuosina 1990 – 1992.
Japanissa tuotettu sarja pohjautuu pääosin Tove Janssonin Muumi-kirjoihin sekä Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuviin.
Suomessa animaatiota esitti ensin Yle vuoteen 2014 saakka. Ensiesitys oli vuonna 1991. Vuonna 2017 Dennis Livsonin tuottaman sarjan esitysoikeudet siirtyivät MTV-yhtiölle. Muutoksen yhteydessä tehtiin uusi suomenkielinen jälkiäänitys.
Muumilaakson tarinoiden taustamusiikin on säveltänyt Sumio Shiratori, lisäksi Japanin ulkopuolella esitetyissä versioissa on hollantilaisen Pierre Kartnerin säveltämä tunnusmusiikki. Suomen- ja ruotsinkielisissä versioissa tunnuslaulut esittää Benny Törnroos.