Voittoa kertyi noin 2,5 miljoonaa euroa. Sitten 1970-luvun tanskalainen hippijuhla on jakanut etupäässä lapsi- ja nuorisotyöhön yli 51 miljoonaa euroa. Nyt se on perustanut myös oman korkeakoulun.
Maailmankuulu tanskalainen Roskilde Festival keräsi viime kesänä noin 130 000 hengen yleisön ja 2,5 miljoonan euron voiton.
Perjantaina festivaali tiedotti, että koko voittosumma jaetaan hyväntekeväisyyteen. Kohteet ovat vielä julkistamatta, mutta ne ovat etupäässä lapsi- ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. – Viime kesän happening ei ollut ainoastaan upea kokemus yleisölle sekä vapaaehtoisille, jotka loivat edistyksellisen ja tiedostavan kulttuuritapahtuman, festivaalin hallintojohtaja Signe Lopdrup toteaa lehdistötiedotteessa.
– Se oli myös festivaali, joka antoi yhdistyksellemme jälleen mahdollisuuden toteuttaa yleishyödyllisiä päämääriään.
Korkeakoulu painottaa taideaineita
Kerta ei tosiaan ole ensimmäinen. Festivaali on lahjoittanut hyviin tarkoituksiin yli 51 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun kaksi tanskalaista lukiolaista ja promoottori Carl Fischer järjestivät ensimmäisen tapahtuman vuonna 1971.
Voittovaroja ovat viime vuosina saaneet muiden muassa ruotsalainen yksihuoltajien yhdistys, tanskalainen naisten museo ja kirkon avustustoiminta sekä nuorten musiikkiklubit.
Roskilden festivaali on vastikään perustanut myös oman korkeakoulun, Tanskan ensimmäisen sitten vuoden 1969. Korkeakoulussa voi opiskella musiikkia, viestintää, politiikkaa ja kuvataidetta.
Kysymykseen, miksi rockfestivaali pystyttää korkeakoulun, tapahtumaa ylläpitävä yhdistys vastaa tiedotteessaan näin:
– Miksi ei? Festivaalin kantavana ideana on luoda oppimisympäristöjä, joissa nuoret voivat kokeilla ja kehittää uusia ominaisuuksia itsessään.
Ei taitaisi onnistua Suomessa
Suomessa yksikään suuri festivaali ei ole luonut itselleen Roskilden kaltaista yhteiskuntavastuullista imagoa ja toimintatapaa. Olisiko sellainen suomalaisessa talouselämässä edes mahdollinen?
Ensimmäisenä mieleen tuleva helsinkiläinen Flow-festivaali tuotti ainakin vuonna 2017 tappiota.
Viime kesänä Suomessa käytiin puolestaan keskustelua siitä, pitäisikö festivaalien vapaaehtoisten työntekijöiden ilmainen sisäänpääsy tulkita verotettavaksi palkaksi. Jos näin kävisi, se olisi vakava isku tapahtumien taloudelle.