Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Lauloin aluksi hampaat irvessä ja verta sylkien": Basso Jaakko Ryhänen taltutti merkittävän nimikkoroolinsa vasta vähitellen

Viimeiset kiusaukset on laulaja Jaakko Ryhäselle merkittävin ooppera. Paavo Ruotsalaisen roolin suvereeni tulkitsija debytoi pian seppä Högmanina.

Varsin lyhyt on kohtaus, josta on jäänyt elämään Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten tunnetuin lausahdus: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen kanssa kaikki: Kristuksen sisällinen tunteminen”. Oopperan kolmannessa kohtauksessa hengenmiehenä tunnettu seppä Högman puhuttelee Paavo Ruotsalaista sanoin, jotka muuttavat nuoren etsijän elämän.

– Se on lyhyenäkin äärimmäisen vaikuttava kohtaus. Vertaisin sitä oopperakirjallisuudessa esimerkiksi Don Carloksessa Filipin ja suurinkvisiittorin tai Don Giovannissa Don Giovannin ja komtuurin kohtaamiseen. Rooli on sävelletty hyvin ja teksti on puhutteleva, basso Jaakko Ryhänen, 75, sanoo.

Mestaribasso Jaakko Ryhänen on tehnyt Kiusausten Paavo Ruotsalaisen roolin satakunta kertaa pitkän uransa aikana. Nyt on kuitenkin seppä Jaakko Högmanin vuoro. Hän esittää roolin Jyväskylän oopperassa, kunhan koronarajoitukset sallivat. Uudenvuoden aatoksi suunniteltu ensi-ilta jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan.

Sepän roolissa on laulettava “perfekt”

Ryhänen oli jo aiemmin ajatellut, että seppä olisi rooli, jonka hän haluaisi tehdä.

– Vaikka rooli on sävelletty baritonille, se ei ole minulle liian korkea. Minulla on hyvin muistissa Matti Lehtisen, Tapani Valtasaaren ja Juha Uusitalonkin esitykset. Nyt teen tästä pienestä, mutta vaativasta roolista oman versioni.

Sepän hahmo ja itse kohtaus on alkanut harjoitusten myötä vähitellen muotoutua.

– Sepän roolissa tarvitaan karaktääriä, ja äänellisesti rooli on laulettava ”perfekt”. Kohtaus tapahtuu kuvitelmassa tai unessa, jossa sekä Paavo että seppä ovat jo kuolleita. Siinä on jännää sanailua, Ryhänen kuvaa.

Sepän paja -kohtaus pohjaa tositapahtumaan: talonpoika Paavo Ruotsalainen (1777–1852) käveli kotoaan Nilsiän Aholansaaresta Jyväskylän kappeliseurakuntaan hakemaan uskonasioihin neuvoa Päijänteen rannalta Väinölästä seppä Jaakko Högmanilta (1750–1806). Tapaaminen ohjasi Ruotsalaisen tielle, joka teki hänestä tunnetun maallikkosaarnaajan ja herättäjäjohtajan.

30 vuotta Viimeisiä kiusauksia

Viimeiset kiusaukset on Jaakko Ryhäselle uran merkittävin ooppera, joka seurasi häntä roolityönä kolmenkymmenen vuoden ajan. Ooppera sai kanta-esityksensä Suomen kansallisoopperassa syksyllä 1975. Aluksi Ryhänen lauloi kolmannen miehen roolia. Ruotsalaisen rooli oli alunperin basso Martti Talvelalle (1935–1989) kirjoitettu.

– Kun Talvela joutui sairauden takia luopumaan Metropolitan-vierailusta vuonna 1983, hyppäsin häntä paikkaamaan. Kotimaassakin tarvittiin Paavoa, sillä kansan halu nähdä Kiusauksia vaati esityksiä. Laitettiin sitten aloitteleva basso Ryhänenkin laulamaan, Ryhänen hymyilee.

Metropolitanissa esitetyn, onnistuneen Viimeisten kiusausten myötä Ryhäsen kansainvälinen ura lähti nousukiitoon. Työtilaisuuksia alkoi tulla oopperataloista eri puolilta maailmaa.

Ryhänen sanoo Paavon roolin olleen hänelle oopperalaulun korkeakoulu.

– Se opetti ammatista kaiken niin musiikillisesti ja äänellisesti kuin näyttämöllisestikin. Se oli minun oopperastudioni, raskas ja hikinen, opettavainen ja rakas, Ryhänen kuvaa.

Rooli sisäistyi vähitellen laulajan elämänkokemuksen ja ammattitaidon kasvaessa.

– Lauloin aluksi hampaat irvessä ja verta sylkien, sitten pikku hiljaa rooli alkoi antautua. Kun jäin Kansallisoopperasta eläkkeelle 26 vuotta täysin palvelleena vuonna 2001, toiveenani oli laulaa Paavon vielä lähtöroolinani, täysin sydämin halusin laulaa viimeisen fraasin: ”Voitin, voitin”.., ja se toteutui.

Kuolisiko kerralla miekaniskusta vai ottaisiko kahden tunnin kuoleman

Ryhänen on laulanut lähes 50-vuotisen uransa aikana kaikki keskeiset bassoroolit maailman johtavissa oopperataloissa. Paavon roolista on riittänyt ammennettavaa muihinkin rooleihin, muun muassa Boris Godunoviin.

– Saksassa ihmeteltiin, miten Boriksen rooli istuu minulle kuin valettu. Kerroin, että minulla on pohjana suomalainen talonpoikais-Boris, Paavo Ruotsalainen. Karaktääri on heillä vastaava: ahdistus, arkuus, mieletön ylpeys, raadollisuus, vallanhimo, hulluus. Olit sitten millaisen maailman valtias, putoat lopulta polvillesi todellisuuteen.

Kilvoittelusta kertova Viimeiset kiusaukset on vakava, osin raskaanakin pidetty ooppera. Ryhänen näkee teoksen moniulotteisena.

– Musiikki on tietenkin upea ja vaihteleva. Kiinnostavasti myös ensimmäinen ja viimeinen kohtaus ovat teoksessa nykyhetkeä ja kaikki muut Paavon unta, jossa hän käy läpi elämänsä tärkeimmät kohdat. Unessa monet asiat vääristyvät ja korostuvat. Ajatelkaapa, millaisen uninäytelmän ihmisen elämästä voi tehdä.

Ja sitten on kuolema, lähestulkoon jokaisen oopperan vakiovieras.

– Kun lauloin Bayreuthissa Lentävän hollantilaisen Dalandia, ohjaaja halusi hahmon kuolevan. Mietittiin, miten se tapahtuisi. Minulla oli tarjota hänelle repertuaaristani kolme vaihtoehtoa: nopea kuten miekanisku Don Giovannissa, parikymmentäminuuttinen Boris Godunovin tapaan sekä oikein pitkä suomalainen kuolema, jossa Paavo Ruotsalainen kuolee kaksi tuntia, Ryhänen pohdiskelee.

Ryhänen muistuttaa, että Kiusauksiin mahtuu myös valoa, huumoriakin.

– Siinä on koomisiakin kohtauksia, esimerkiksi Kalajoen markkinat ja Helsingin-promootio, jotka tosin päättyvät dramaattisesti. Kauniita kohtauksia ovat tanssipaikka sekä Paavo ja Riitta nuorena kotisaaressaan.

Jaakko Ryhäsen muistelmateos ilmestyy maaliskuussa Docendon kustantamana. Jaakko Ryhänen – Minun matkani -kirjan kirjoittaa toimittaja Raiko Häyrinen.