HPK–HIFK -ottelun maalin hylkäys paljasti informaatiokatkoksen valmentajan haasto-oikeuden suhteen.
HPK:lta on hylätty viimeisessä kahdessa ottelussa peräti neljä maalia.
Puhuttavin tilanne on ollut toistaiseksi viime lauantain HPK–HIFK -ottelun ensimmäinen hylätty maali, joka syntyi Eetu Tuulolan jalasta.
Tilanteessa HIFK kuitenkin haastoi maalin maalivahdin häirintänä, joka kuulutettiin myös syyksi maalin hylkäämiselle.
HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen kertasi Tuulolan maalin hylkäämistä torstaina HPK:n medialounaan yhteydessä.
Pennanen on oikeudenmukaisuuden puolella, mutta toivoo tuomareiden hoitavan leiviskänsä ja että asia olisi selkeämmin informoitu.
– Olin luullut, että haasto-oikeutta voi käyttää vain maalivahdin häirintänä. Maali hylättiin maalivahdin häirinnän takia, mutta siinä ei ole maalivahdin häirintää.
Liigan tilannehuone käyttää oikeudenmukaisuusperiaatetta
Liigan tilannehuone käyttää ilmeisesti oikeudenmukaisuusperiaatetta.
– Eli jos tilannehuone huomaa, että maali pitää hylätä – kuten tässä tapauksessa Tuulolan maalin – se voidaan hylätä sillä perusteella, että tämä oli jalkamaali, Pennanen totesi.
– Sääntökirjassa on jokin kohta tästä. Jos nähdään, että maali menee jalasta, sekin voidaan haastotilanteessa hylätä. Se aiheutti minussa reaktion jo ottelun aikana, että mitä helvettiä, en tiennyt tällaisesta.
Haasto-oikeus lanseerattiin 2017 pudotuspeleissä
Valmentajan haasto-oikeus lanseerattiin 2017 kevään pudotuspeleissä. Valmentajan haasto-oikeus tarkoittaa, että tuomariston päätökseen voi hakea muutosta, kun kyse on maalivahdin häirintätilanteesta maalialueella ja maalialueen läheisyydessä.
Valmentaja voi haastaa tuomarin päätöksen, jos joukkue ei ole käyttänyt aikalisäänsä. Mikäli haasto on aiheellinen, aikalisä ja haasto-oikeus säilyvät normaalisti kyseisellä joukkueella. Mikäli haasto on aiheeton, aikalisä menetetään ja haasto-oikeutta ei enää ole.
Tiedottaessaan valmentajan haasto-oikeudesta, Liiga ei ole maininnut Pennasen mainitsemasta oikeudenmukaisuusperiaatteesta.
Yleisesti käsitys on ollut, että maaleja voidaan haastaa vain maalivahdin häirinnästä ja että ne voidaan hylätä vain haasto-oikeuteen oikeuttavasta syystä.
Se käsitys on ollut myös Pennasella.
– Tässä paljastui, että nyt voi käytännössä haastaa maalin kuin maalin. Tietenkin toivotaan edelleen, että tuomarit hoitavat lähtökohtaisesti edelleen tehtävänsä eikä maalien tarkastamista ulkoisteta.
Eikö tämä käännä koko haasto-oikeuden ylösalaisin, jos maalit voidaan haastaa vain maalivahdin häirintänä mutta maalit voidaan hylätä muistakin syistä?
– Minullekin tuli ajatus, että tämä kääntää koko homman, mutta toivon, että tuomarit katsovat itse epäselvät maalit. Ei niitä ehkä montaa tule kauden aikana, mutta ei se poista sitä, että tällainen tilanne voi tulla vaikka seitsemännessä finaalissa.
Tuulolan maali hylättiin potkumaalina
Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn kertoo Hämeen Sanomille, että Tuulolan maali hylättiin nimenomaan potkumaalin vuoksi.
– Tilannehuone on ilmoittanut, että tilanteessa on ollut potkumaali. Maalivahtiin on ollut kontakti, mutta maalivahdin häirinnän osalta se oli 50-50 -tilanne, Rönn perustelee.
Rönn sanoo ymmärtävänsä, miksi asiassa on noussut epäselvyyttä.
– Ymmärrän epäselvyyden sitä kautta, että tilannehuone on tullut meille täksi kaudeksi ja kun on miljoona asiaa jotka pitää ottaa huomioon, synnytystuskia on ollut. Tämä on meille kasvuprosessi. Informaatiokatkosta on ollut, vaikka seuroille toimitetuissa papereissa on sanottu, että näin voi käydä, Rönn sanoo.
Rönn sanoo, että HPK-HIFK -ottelun tilanne on ensimmäinen tämänkaltainen Liigassa valmentajan haasto-oikeutta käytettäessä.
– Joukkueille on annettu oma asiakirja valmentajan haasto-oikeudesta, mutta tämä asia ei ole ihan selkeästi sanottu siinä. Olemme siitä Antin (Pennanen) kanssa viestitelleet, että asiaa pitäisi korjata. Se on ilmaistu siinä hiukan huonosti ja sitä pitää tarkentaa.
Olisiko valmentajan haasto-oikeutta syytä laajentaa?
Rönnin mielestä on kaikille parasta, että maalit hylätään jos siihen on olemassa peruste.
– Varaventtiili toimi tässä tilanteessa. Olisi typerää, jos tulisimme väärällä päätöksellä ulos. On parempi, että maalit saadaan oikein, Rönn toteaa.
Herää kysymys olisiko syytä laajentaa valmentajan haasto-oikeutta niin, että se koskisi kaikkia maalin hylkäämiseen johtavia perusteita eikä ainoastaan maalivahdin häirintää?
– Jos tuomari ei ole syystä tai toisesta käynytkään tarkastamassa epäselvää tilannetta, me emme tule väärän päätöksen kanssa ulos. Tilannehuone voi myös informoida tuomareita ottelun esimiehen kautta, jotka voivat olla yhteydessä tuomareihin ottelun aikana.
Onko käytännössä nyt siis niin, että jatkossa valmentajat voivat haastaa epäselvän tilanteen maalivahdin häirintänä, mutta maalit voidaan jatkossakin hylätä esimerkiksi korkean mailan tai potkumaalin vuoksi – kuten HPK-HIFK -ottelun tapauksessa?
– Periaatteessa kyllä. Mutta kuten sanoin tämä on ainoa tällainen tilanne, joka on nähty. Normaalisti tuomari käy katsomassa epäselvät tilanteet. Korostan vielä, että olisi tyhmää tulla väärällä päätöksellä ulos. Mitä tekisimme tekniikalla, jos emme sitä hyödyntäisi?