Riku Riski kieltäytyi Huuhkajien Qatarin matkasta kuten näki arvoilleen oikeaksi – ja teki sen tyylillä.
Pitää mennä ajassa paljon taaksepäin – ehkä jopa Jari Litmasen ja Sami Hyypiän kulta-aikoihin –, kun suomalaisesta pelaajasta puhuttiin jokaisessa maailman merkittävässä mediassa.
Juuri tällä hetkellä kuitenkin puhutaan. Nyt puhutaan Riku Riskistä, joka kieltäytyi osallistumasta Huuhkajien Qatarin matkalle eettisten syiden vuoksi.
– Syynä päätökseeni olivat eettiset syyt ja arvot, joiden mukaan halusin toimia ja pitää niistä kiinni. Mielestäni se oli tärkeätä, Riski sanoi Helsingin Sanomissa.
Qatarin ihmisoikeustilanne ei ole tietenkään mikään suuri uutinen. Myös suomalainen media on pitänyt teemaa yllä suhteellisen tiheällä syklillä. Mutta näitä juttuja tuntuu tulevan ja menevän.
Nykyisissä hektisissä maailman kolkissa eri kriisipaikkojen tilanne ja tilanteen vakavuus ei oikeastaan saa pysähtymään. Asia ei pysäytä niin, että asiasta muotoutuisi riittävän konkreettisesti hetki, jonka kohdalla hämmästeltäisiin tilanteen totisuutta.
Se, että asiasta tuli tällä kertaa sellainen, tarvittiin yksi kentällä esiintyvä tekijä. Sellainen tekijä omalla vaatimattomalla tavallaan löytyi Suomesta.
Riskin vaatimattomuus asiaa kommentoidessaan oli ehkä liikuttavinta ja samalla asian vakavuutta korostavin asia.
Näemme usein kun pelaajat mainostavat omaa hyväntekeväisyyttään ja humanismiaan.
Hei katsokaa, laitan Instagramiin kuvan, jossa lahjoitan vanhat futiskenkäni Afrikkaan!
Hei oletteko huomanneet Facebook-virrassani miten ihanasti annoin oman nimeni uudelle tekonurmikentälle!
Herätys, minäkin olen #metoo!
Se olen minä, joka olen humanisti!
Riski sen sijaan ei tehnyt oman mielipiteensä mainostamiseksi uutta nettisivustoa vaan vastasi vain vuoden urheilutoimittajaksi valitun Ari Virtasen kysymykseen omalle poisjäännilleen lyhyesti. Ja erittäin selvästi lisäten, että ei ole muuta lisättävää.
Riskin suorittama teko ei siis ole ainoastaan suuri tekona, vaan myös tyylitekona.