Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Antti Pennanen jättää HPK:n mestarina – "Annoin seuralle kaikkeni"

Vaikka aika HPK:ssa päättyi ennenaikaisesti, jäädään Hämeenlinnassa Pennasen tekemälle työlle paljosta kiitolliseksi.
Antti Pennanen johti HPK:n peliä neljän kauden ajan. Seuraavaksi mies siirtyy Nuorten Leijonien päävalmentajaksi. Kuva: Pekka Rautiainen
Antti Pennanen johti HPK:n peliä neljän kauden ajan. Seuraavaksi mies siirtyy Nuorten Leijonien päävalmentajaksi. Kuva: Pekka Rautiainen

Antti Pennanen ei saanut hyvästellä hämeenlinnalaista jääkiekkoyleisöä HPK:n päävalmentajana tehdyn neljän kauden työn jälkeen omilla ehdoillaan.

HPK:n kausi päättyi Mikkelissä torstaina tyhjän katsomon edessä joukkueen tietämättä sen jäävän liigakauden viimeiseksi otteluksi maailmaa ravistelevan koronavirustilanteen vuoksi.

Pennanen on ehtinyt hyvästelemään kuitenkin johtamansa joukkueen, jonka loppukauden tulokset olivat nousujohteisia – jotka enteilivät hyvää myös peruttuihin Liigan pudotuspeleihin.

Jossittelun sijaan Pennanen ymmärtää kuitenkin, miten maailmassa on nyt tärkeämpiäkin asioita.

– Puhuin joukkueelle siitä, että tilanne on nyt mikä on, eikä sille nyt voi mitään. Terveys edellä mennään. Mutta puhuin myös siitä, että tämä on myös suuri oppimisen mahdollisuus, Pennanen totesi.

Mestarivalmentajan mielestä Liigan päätös laittaa kausi pakettiin oli ainoa oikea. Huonoista vaihtoehdoista valittiin nyt vähiten huono. Tärkeää oli myös se, että selkeä päätös lopulta tehtiin eikä välitilaan jääty.

Pennasen viesti hämmentyneelle ja epätietoiselle joukkueelle liittyi siihen, että nykytilanne mahdollistaa myös sen pohtimisen, mikä on oikeasti tärkeää.

– Tämä tilanne varmasti lisää kaikkien meidän nöyryyttämme ja kunnioitusta toisiamme ja yhteisöllisyyttä kohtaan. Luonnolla on kova voima, kun se voi laittaa koko maailman polvilleen.

 

Mestaruus huippuhetkenä

Kun Pennanen tarkastelee neljän kauden mittaista ajanjaksoa HPK:n päävalmentajana, ensimmäisenä huippuhetkenä mieleen nousee tietysti kevään 2019 Suomen mestaruus, joka loi Hämeenlinnaan ikimuistoisen kiekkohuuman.

– On paljon muutakin hienoa. Esimerkiksi se, että kun näkee pelaajien pääsevän uudelle tasolle, se lämmittää mieltä, Pennanen pohtii.

– Iso kiitos kuuluu myös valmennustiimilleni. Ympärilläni oli ammattiosaajia, joiden kanssa oli syvä luottamus ja henki oli hyvä vaikeuksienkin hetkellä. Aina autoimme toisiamme.

Vaikeita aikojakin oli.

– Ensimmäisen kauden JYP-sarja oli iso pettymys. Uskoin, että meillä oli mahdollisuus mennä pitkälle ja että olisi pitänytkin mennä. Silloin olisi minunkin pitänyt ymmärtää huilata enemmän, Pennanen sanoo.

Toisen kauden heikko syksy oli myös kovaa aikaa.

– Se oli haastavaa, mutta myös opettava aikaa. Paljon monta pientä asiaa tehtiin väärin ja siitä kasautui isompi vyyhti, mitä emme saaneet auki kuin vain hetkittäin.

Ennen Pennasen toista kautta virheet konkretisoituivat siihen, että välillä HPK valahti jopa Liigan jumboksi.

– Fakta on, että kesäharjoittelu ei mennyt niin hyvin kuin sen olisi pitänyt mennä. Oli myös strateginen valinta ottaa paljon NHL-varattuja pelaajia ja sitä riskiä ei pystytty hallitsemaan.

 

Läpi harmaan kiven

Dramaattinen tulosten kääntyminen mestaruuskuntoon syntyi Pennasen mukaan lajianalyysin paremman hallinnan kautta – eli miten fysiikkavalmennus ja jääharjoittelu sulautettiin tehokkaammin yhteen.

– Siitä tuli paljon oppia vaikka peliin ei niinkään paljon muutoksia tehty. Riskillä pyrimme saamaan kilpailuetua, mutta se meni pieleen.

Hankaluuksien aikana Pennanen kertoo oppineensa paljon itsestäänkin.

– Olin tyytyväinen siihen, miten jaksoin kantaa harteilla sitä vaikeaa tilannetta. Toisaalta en aina käyttäytynyt niin kuin niillä hetkillä olisi pitänyt.

Valmennustiimin tekemän työn onnistumista Pennanen katsoo monen asian kautta.

– Pelaajien ja ihmisten kehittymistä tapahtui, mikä koskee valmentajia ja pelaajia. Sitä varten kohdistimme vähempiä resurssejamme esimerkiksi jäävuorojen lisäämiseen ja valmennuksen apuvälineiden parantamiseen, Pennanen sanoo.

 

Taktisesti haettiin erottautumista

HPK onnistui Pennasen alaisuudessa myös taktisesti.

– Liigassa on pakko pelata taktisesti hyvin. Ei tarvitse edes aina olla Liigan paras, mutta hyvä on pakko olla. Siinä ei voi antaa siimaa. Me halusimme erottautua muista ja sitä joka vuosi haimme.

Pelille oli omat mittarinsa, joihin kuuluivat tilastoinnit ja eri kategorioihin jaetut maalipaikat, joiden määritelmät oli laskettu 1000 NHL-maalista. Myös esimerkiksi kamppailutilastoja ja syöttötilastoja tutkittiin. Mestaruuskaudelle harjoittelua muutettiin tilastojen mukaisesti.

– Tärkeää oli, miten ylitimme siniviivat – eli menimmekö kuljettamalla vai siirtokiekkojen avulla ja ylivoimaisena, tasavoimaisena vai alivoimaisena. Esimerkiksi otimme jalkapallomaailmasta ajatuksen, että yksi vastaan kaksi -tilanne voi olla laadullinen, jos puolustavat pelaajat seisovat ja pääsemme kiekonhallintaan. Siitä hyvänä esimerkkinä käy viime kevään seitsemännen finaalin tasoitusmaalimme, Pennanen sanoo.

– Sama tietysti kääntäen mitä meidän omassa päässämme tapahtuu ja millaisia maalipaikkoja annamme.

Pennanen nostaa esiin myös luottamuksen tehtyyn prosessiin. Se kehitti myös dynamiikkaa valmennuksen ja pelaajien välillä.

– Jotta luottamusta prosessiin voi olla, on oltava työhön mittareita, joista voi nähdä prosessin menevän eteenpäin. Pinnan alla saattaa olla sellaisia asioita, joista näkee toiminnan kehittyvän vaikka sarjataulukko osoittaisi muuta. Se antoi sisäisesti työrauhaa.

Pennasen aikana urheilulla saatiin luotua menestyksen ja NHL-sopimuksen tehneistä pelaajista mittavia korvauksia. Tällä kaudella HPK olisi tehnyt yleisöennätyksensäkin, mikäli kauden viimeinen peli Ilvestä vastaan olisi pelattu..

– HPK on taloudellisestikin selkeästi paremmassa tilanteessa, velaton yritys, ja urheilu ei ole vain käyttänyt rahaa, vaan se toi rahaa. Esimerkiksi NHL-korvauksia saatiin HPK:lle 1,5 miljoonaa euroa ja ihmisiä on saatu töihin lisää, Pennanen muistuttaa.

 

HPK:n kultaluotsi Antti Pennanen valittiin itseoikeutetusti Liigan parhaaksi valmentajaksi. Kuva: Tomi Vesaharju
HPK:n kultaluotsi Antti Pennanen valittiin itseoikeutetusti Liigan parhaaksi valmentajaksi vuonna 2019. Kuva: Tomi Vesaharju, arkisto

 

Pienempi budjetti ei este menestykselle

Pennasen mukaan pelaajien kehittymisessä arjen työssä määrä, mutta ennen kaikkea laatu ratkaisee. HPK:ssa kehittyi niin yksilöiden kuin joukkueen pelinopeus, mutta samalla alettiin keskittyä huippu-urheiluun ominaisiin piirteisiin kuten ravintoon, palautumiseen ja uneen.

– Taitavuus, pelinopeus, kamppailupelaaminen ja jaksaminen olivat teemoja, joiden parissa tehtiin spesiaaliosaamista tuovan valmennustiimin kanssa töitä. Kun mietimme pelaajatyyppejä, joita hankimme, se oli tärkeä kulma siihenkin. Halusimme pelaajia, jotka ovat matkalla johonkin – oli se sitten NHL tai KHL tai jokin muu. Junioripuolellakin on otettu steppi eteenpäin.

Pennanen kokee saapuneensa HPK:hon oikeaan aikaan. Ennen Pennasen päävalmentajakautta HPK oli ollut kaksi kertaa pudotuspelien ulkopuolella ja urheilullista prosessia haluttiin kehittää määrätietoisesti.

– Ilmapiiri oli vastaanottavainen. Tuli olo, että viesti oli se, että tervetuloa, olemme valmiita tekemään töitä. Se on paras aika tulla taloon myymään juttuja, kun kaikki olivat valmiita ostamaan niitä ajatuksia.

Pennanen päätti, että suurimpia seuroja pienemmällä budjetilla operoidessa ei etsitty tekosyitä epäonnistumiselle – vaan etsittiin keinoja onnistua.

– Aina voi valittaa, että ei ole sitä tai tätä. Mutta maailmassa on paljon ilmaisia asioita, jotka hyvin tekemällä voi luoda kilpailuetua.

 

Jaksamisen kanssa tekemistä

Pennasen toimenkuva HPK:ssa oli laaja – aluksi jopa liian laaja.

Päävalmentaja osaltaan rekrytoi esimerkiksi pelaajia ennen urheilujohtaja Mika Toivolan palkkausta ja sparrasi myös junioripuolta. Välillä jaksaminenkin oli koetuksella.

Hämeenlinnan kokoisella alueella Pennanen on yksi paikkakunnan suurimmista julkkiksista, joka kääntää päitä myös paikallisissa marketeissa. Eikä ole kovin väärässä, jos väittää, että ne katseet olivat erilaisia joulukuussa 2017 kuin kesäkuussa 2019.

– Ympärillä on ihmisiä, jotka haluavat auttaa, mutta keinot ovat vähäiset. Harva ymmärtää mitä tämä liigavalmentajan homma on, kun menee huonosti. Olin kovilla, mutta ehkä yksi vahvuuteni on, että pystyn sietämään sen ja elämään kaaoksessakin, Pennanen arvioi.

– Nyt liekki palaa, mutta välillä se oli koetuksella. Pahimmillaan mietin jopa, että tekisinkö jotain muuta. Nyt huomaan, että minua kiinnostaa myös miettiä valmentajakoulutuksia uusiksi. Se saattaisi helpottaa niiden lieveilmiöiden kanssa, mitä valmentamisessa nyt on noussut esiin esimerkiksi lasten ja nuorten valmentamisessa. Kun käyn katsomossa, mietin paitsi vanhempien ja myös valmentajien käyttäytymistä.

Pennanen myöntää, että välillä leiviskä oli kasvaa liian suureksi oman jaksamisen kannalta.

– Oli valtavan iso apu, että Mika (Toivola) tuli urheilujohtajaksi ja hän rakensi joukkuetta. Siihen saakka kiistatta itselläni oli liikaa töitä. Mika toi siihen helpotusta ja sitä kautta jäi voimavaroja myös junioripuolelle enemmän. Olen yrittänyt olla tukena, kun sitä on junioripuolella tarvittu ja olen itsekin oppinut jotain sieltä. Moni aamu on alkanut junioripuolen valmentajien kanssa keskustellessa jääkiekosta ja elämästä.

Pennanen tietää joutuneensa koville myös median käsittelyssä.

– Sekin oli hyvä oppikoulu. Kritiikkiä tuli varmasti aiheesta, mutta varmasti myös sellaisesta, joka oli aiheetonta. Joskus tuntui, ettei kaikki pohjautunut oikeisiin asioihin, ja se tuntui epäreilulta.

 

Pennasen perintö

Yksi asia on kuitenkin varmaa: HPK jää Pennasen työn jälkeen paljon parempaan iskuun kuin missä se oli ennen hänen aikaansa.

Pennanen puhui saapuessaan HPK:hon, että hän haluaa luoda kulttuurin niin vahvaan tikkiin että ihmisten vaihtuminen ei heilauttaisi liikaa seuran kurssia.

Hän kertoo odottaneensa myös seuraavaa kysymystä: Mikä on hänen perintönsä HPK:n jääkiekolle?

Vastaus on maltillinen.

– Ehkä ainoa konkreettinen perintö lopulta on, että moni ihminen sai osallistua Suomen mestaruuteen. Kaikki muu on mahdollista muuttaa.

Vaikka tilanne maailmalla on tällä hetkellä epävarma, Nuorten Leijonien päävalmentajaksi siirtyvällä Pennasella on syytä katsoa valmentajana tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Kenties jonain päivänä tie vie Leijonien päävalmentajaksi.

– Lähden HPK:sta erittäin hyvillä mielin. Annoin seuralle kaikkeni. Olen kiitollinen siitä mitä sain, sillä muillakin oli kaikki pelissä. Nyt on hyvä hetki siirtyä sivuun ja kehittämään itseäni entisestään jääkiekon parissa, Pennanen sanoo.

– Siihen en voi kuitenkaan vastata missä olen tulevaisuudessa. En palkkaa itseäni mihinkään. Aika näyttää. HäSa

Päivän lehti

31.3.2020