Urheilu Hämeenlinna

Aulangolla juhlittiin 40-vuotiaita Hämeen Sanomien kuntorasteja

Juhlarastit keräsivät paikalle viitisensataa suunnistajaa.
Suunnistusväki saapui sankoin joukoin Aulangolle Hämeen Sanomien 40-vuotisjuhlarasteille. Kuva: Tomi Vesaharju
Suunnistusväki saapui sankoin joukoin Aulangolle Hämeen Sanomien 40-vuotisjuhlarasteille. Kuva: Tomi Vesaharju

Viitisensataa suunnistuksen ja ulkoilun ystävää juhli helatorstaina 40-vuotiaita Hämeen Sanomien kuntorasteja Aulangon ulkoilumajalla. Hämeenlinnan Tarmon tällä kertaa isännöimille kuntorasteille saapui poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä ja ensikertalaisia.

– Joo, tulen toistekin! kiljaisi isänsä kanssa maaliin juossut 7-vuotias Niilo Kerälä, joka oli ensimmäistä kertaa kuntorasteilla.

Niilon sai mukaan perheen päätös lähteä yhdessä suunnistamaan. Isommat sisarukset, Vilma ja Elias, juoksivat äitinsä kanssa pidemmän reitin, koska ovat joskus aiemminkin käyneet kuntorasteilla.

– Kivaa oli, vaikka parilla rastilla oli vähän vaikeampaa, he totesivat radan kierrettyään.

Emit-rataa kehuttiin paljon ja esitettiin toivetta, että sellainen olisi toistekin. Jokaisella oli mahdollisuus kokeilla, mihin aikaan pystyy juoksemaan rakennuksen ympäri kulkeneen radan leimaten kaikilla Emit-leimauspisteillä.

Ennätysten tehtailuksihan se meni.

– Jos pikkuveli alittaa mun ajan, on mentävä vielä kerran, selitti Olli Seppälä Emit-pisteellä.

Tällä kertaa isoveli sai pitää perheen ennätyksen itsellään. Myös helppoja polkuja seuraillut perherata oli tykätty toimintapiste. Aulangon runsas polkuverkosto tarjosi tähän mainiot puitteet.

Suunnistusratojen pituuksiksi ovat vakiintuneet kahden kilometrin helppo rata, neljän kilometrin helpohko reitti ja hiukan vaativampi ja usein myös pidempi neljän kilometrin rata sekä enemmän suunnistustaitoa ja kuntoa vaativa kuuden kilometrin rata. Toisinaan tarjolla on myös kahdeksan kilometrin reitti. Suunnistuksessa ratapituudet ilmoitetaan aina ns. linnuntietä, joten todellinen taivallettu matka saattaa olla maastosta riippuen merkittävästi pidempi. Tämän tutkimiseen nykyiset GPS-mittarit ovat mainioita välineitä.

– Noin 20 prosenttia pidempi on todellinen kuljettu matka, aloittelijoilla ehkä hiukan enemmänkin, kun kierrellään polkuja pitkin, selitti tällä kertaa kuntorastien radoista vastannut ratamestari Pekka Kerkola.

Hämeen Sanomien kuntorastien alkusysäys oli vuonna 1979, kun Hämeenlinnan Suunnistajien Veijo Knuuttila sekä Hämeenlinnan Tarmon Toivo Nikander ja Reino Väisänen yhdessä Hämeen Sanomien Antti Niiniön kanssa pitivät kuntorastien perustamiskokouksen. Sinä vuonna vasta harjoiteltiin epävirallisissa merkeissä, mutta jo seuraavana vuonna pyörähti käyntiin iltarastitoiminta torstaisin kahden seuran voimin Hämeen Sanomien merkittävällä tuella.

Parin seuraavan vuoden aikana Hauhon Sisu, Kalvolan Keihäs ja Tervakosken Pato tulivat mukaan järjestämään Hämeen Sanomien Torstairasteja, mitä nimeä tapahtuma kantoi pitkään. Jo tuossa vaiheessa suunnistajia oli useampi tuhat vuositasolla. Myöhemmin järjestäjiin on liittynyt Turengin Sarastus ja Hämeen Sanomien kuntorastitoiminta laajeni Kanta-Hämeen eteläosiin, kun Riihimäen Suunnistajat ryhtyi järjestämään kuntorasteja tiistaisin.

Vuosien saatossa kuntorasteilla käytetty välineistö on muuttunut lajin kehityksen myötä. Suurin muutos on nähty leimaamisjärjestelmässä. Ihan aluksi mukaan tarvittiin oma kynä, jolla kirjoitettiin rastilta löytynyt tunnus kartonkiseen kilpailukorttiin. Tämän jälkeen reilut 15 vuotta leimattiin kilpailukortteihin pihtileimasimilla, jolloin korttiin jäi tietty pistekuvio kultakin rastilta. Vuosituhannen vaihteen aikoihin suunnistukseen ilmestyivät Emit-leimasinkortit ja laji siirtyi näin sähköiseen tulospalveluun. Vielä ei ole tälle systeemille korvaavaa menetelmää löytynyt.

Kartat ovat alusta saakka olleet värillisiä, vaikkakin väritykseltään hyvin erilaisia kuin nykyään. Karttojen mittakaava oli aluksi enimmäkseen 1:20 000 tai 1:15 000, kun taas nykyään joko 1:10 000 tai jopa sitäkin suurempi.

Ratapituudet Torstairasteilla olivat aluksi kolme, viisi ja seitsemän kilometriä, mutta ne muutettiin melko varhaisessa vaiheessa kahteen, neljään, kuuteen ja kahdeksaan kilometriin. Vuonna 2014 alettiin tarjota eritasoisia neljän kilometrin ratoja ja pisin rata jätetään usein pois.

Nykyään Hämeen Sanomien kuntorastit houkuttelevat suunnistuksen ystäviä liikkumaan lähes ympäri vuoden. Osanottajamäärät ovat taas nousemassa. Kesäisten iltarastien lisäksi jo kymmenkunta vuotta on ollut mahdollisuus kokeilla yösuunnistusta keväisin ja syksyisin sekä juosta talvikuukausina korttelirasteilla. Uusinta uutta on Rastilippu-palvelu, joka vie ilmoittautumis- ja tulospalvelun mobiilimaailmaan.

– Ilman Hämeen Sanomien apua tämä ei pyörisi. Tapahtumien ilmoitukset ja tulokset tuovat näkyvyyttä, mutta apua on saatu myös muun muassa tietokoneisiin ja leimasimiin, painotti Tarmon suunnistusjaoston puheenjohtaja Jari Järvinen. HäSa