Urheilu

Aulangon harvennushakkuut ohi kenties vuosikymmenien ajaksi

Harvennushakkuissa motteja kertyi parisataa, minkä lisäksi metsästä poistettiin yksittäisiä lahovikaisia puita.

Harvennushakkuut Metsähallitus teki lampien välillä, jossa kasvoi pääosin nuorta männikköä.

Aulangolla tehtävät hakkuut tai raivaukset saavat aina aikaan palautetta. Enemmistö palautteen antajista haluaisi esteettisistä syistä poistaa lahopuita nykyistä enemmän, osa taas haluaisi säilyttää lahopuuston mahdollisimman tarkoin.

– Teemme niin tai näin, on se jommankumman ääripään mielestä huono asia. Jos poistamme lahopuuta liian vähän, saattavat kummatkin ääripäät olla tyytymättömiä. Kaupunkilaisten innokkuus palautteen antamiseen kielii toisaalta siitä, että Aulanko on ihmiselle hyvin tärkeä paikka, sanoo puistonjohtaja Jere Rauhala.

Vaahtera viihtyy liiankin hyvin

Jere Rauhalan mukaan lahovikaisia puita on poistettu joitain kymmeniä runkoja ennen kaikkea polkujen, teiden ja parkkipaikkojen ympäristöistä turvallisuussyistä. Metsän rikkautena on eri-ikäinen ja -kuntoinen puusto.

– Lahopuustoa on edelleen hyvin huomattava määrä, mikä tarjoaa elinolosuhteet niin sienille, jäkälille ja hyönteisille. Lahopuut ovat tärkeitä myös tikoille ja pöllöille. Jollei puu ole kulkureittien varrella, saa se lahota rauhassa.

Vastaavia harvennushakkuita ei ole tiedossa ehkä vuosikymmeniin. Sen sijaan raivausta on pakko tehdä vuosittain.

– Jollei taimia raivata muualta, niin ainakin Aulangontien varrelta vaahteroita. Tuntuu että, jokainen vaahteransiemen alkaa kasvaa.

Ikääntyminen tulee vastaan

Pitkällä aikavälillä Aulangon puuston haasteena on ikääntyminen. Jalot lehtipuut eivät vaahteraa lukuun ottamatta lisäänny luontaisesti.

– Esimerkiksi jalava ei juuri kasva muuten kuin istuttamalla. Tulevina vuosikymmeninä on mietittävä, mitä ikääntyville lehtipuille tehdään. Aikaa on, mutta päätöksiä uusien istutuksista olisi tehtävä ennen kuin puut ovat liian vanhoja. Sama koskee tietysti Aulangolle aikaan istutettuja ulkomaisia puulajeja.