Urheilu

Cheerleadingin hämeenlinnalainen MM-tuomari Saara Martikka odottaa arvioijille kovaa painetta USA:n kisoissa

Kansainvälisen tason tuomari Saara Martikka näkee kilpaurheilun lisäksi cheerleadingissa mahdollisuuksia kaikenlaisille ihmisille.
Saara Martikka edustaa Hämeenlinnaa ja Suomea cheerleadingin MM-kilpailujen tuomaristossa ensi viikolla. Kuva: Tommi Uusi-Kilponen
Saara Martikka edustaa Hämeenlinnaa ja Suomea cheerleadingin MM-kilpailujen tuomaristossa ensi viikolla. Kuva: Tommi Uusi-Kilponen

Suomen Cheerleadingliiton (SCL) tuomarivaliokunnan puheenjohtaja, hämeenlinnalainen Saara Martikka valmistautuu kansainvälisen tason tuomarina jälleen lajin MM-kisoihin Yhdysvaltojen Orlandossa 24.–26. huhtikuuta.

Suomi on hallitseva naisten cheerleadingin maailmanmestari, sillä viime vuoden kisoissa sarjaa aina hallinnut Yhdysvallat yllätettiin ensimmäisen kerran.

– Suomen liitolla on ollut pitkään kovaa panostusta menestyksen eteen ja viime vuoden mestaruus oli urheilijoilta vuosien työn tulosta. Voittamaan Suomi lähtee jälleen, mutta USA on tähän vuoteen panostanut ja muuttanut valmistautumistaan sen perusteella, mitä itse olen seuraillut, Martikka arvioi.

Suomessa on kolmetoista kansainvälisen tason tuomaria ja heistä kuusi on nimetty MM-kisoihin. Suorituksia on arvioimassa kymmenen tuomarin paneeli ja heistä kaikki arvioivat kokonaisuutta seitsemän kategorian kautta.

Erillinen laatutuomari valvoo tuomarityöskentelyä. Yleisestä tasosta ei saa poiketa liikaa tai antaa huonoja perusteluja. Stuntit ja pyramidit ovat isoimmat arvioitavat kohteet, ja myös akrobatia ja heitot.

– Minulla tämä on neljäs kerta tuomarina MM-kisoissa. Vasta paikan päällä saa tietää, mitä sarjaa pääsee tuomaroimaan. Viime vuonna tuomaroin juuri naisten pääsarjaa sekä kahta muuta sarjaa. Tuomareilla on kova paine, eikä sitä helpota USA:n valtakauden päättyminen viime vuonna, Martikka kertoo.

Joukkueeseen kuuluu 24 urheilijaa. MM-kisoissa mukana ovat naisten sarjojen lisäksi sekajoukkueet ja juniorit ja kilpacheerleadingin lisäksi myös cheertanssi.

Monen muun lajin tavoin cheerleading on tavoitellut jo pitkään olympiastatusta ja haave toteutui joulukuussa 2016, kun Kansainvälinen Olympiakomitea hyväksyi sen tunnustamiensa lajien joukkoon.

– Cheerleading on nuorten naisten johtama laji, jossa paraurheilu on mukana samoissa kisoissa MM-kisoja myöten. Viime vuoden Pyeongchangin talviolympialaisissa olimme näytöslajina. Tavoitteena on päästä olympialajiksi, mutta toisaalta esimerkiksi MM-kisojen olisi hyvä kiertää eri mantereilla ja meillä MM-kisat ovat olleet aina Yhdysvalloissa, siellä kun laji on miljardibisnes, Martikka pohtii.

Kansainvälisessä liitossa on 116 jäsenmaata. Suomessa suosio on lähes tuplaantunut vuodesta 2016 ja nykyinen määrä on yli 12 000 harrastajaa. Alun perin urheilujoukkueen kannustusjoukosta lähtenyt toiminta on kehittynyt omaksi urheilulajikseen.

– Lajihan sopii kaikenikäisille ja -kokoisille, sillä joukkueissa on tehtäviä monenlaisille kyvyille, kun rakennellaan pyramideja ja tehdään erilaisia temppuja. Tämä juuri on lajin hienous ja mukaan voi tulla myöhemmälläkin iällä, Martikka hehkuttaa.

– Itse lähdin mukaan yläasteikäisenä, kun näin koulun ilmoitustaululla mainoksen. Aiemmin olin harrastanut jalkapalloa ja kilparatsastusta. Silloin vielä cheerleading liittyi amerikkalaiseen jalkapalloon ja me olimme oululaisen joukkueen kannatusryhmä. Vuonna 1995 perustimme kaverini kanssa juniorijoukkueen ja toiminta laajeni nopeasti.

Alku ei ollut helppoa ja kulttuuriero lajin emämaahan oli huikea, sillä Yhdysvalloissa cheerleading kuuluu olennaisena osana koulu-urheiluun. Myöskään nykyajan mahdollisuuksia seuraamiseen netin kautta ei ollut vielä olemassa.

– Tieto-taitoa puuttui, mutta into oli valtava. Kilpailumatkoilla etelässä näimme, mitä uusia juttuja oli tullut ja niitä sitten alettiin harjoittelemaan. Oma liittomme perustettiin vuonna 1995 ja 2000-luvun alussa lähdin mukaan liiton toimintaan, Martikka muistelee.

Pienessä liitossa kaikki saivat tehdä kaikkea ja liiton hallituksessa Martikka pääsi näköalapaikalle. Hän toimi myös valmennusvastaavana ja teki valmennusmateriaalia ja pääsi Vierumäelle hyviin olosuhteisiin kehittämään lajia ja liiton toimintaa.

– Nykyään koulutan tuomareita ja valmistan siihen materiaaleja. Tuomareille järjestetään myös täydennyskoulusta ja puretaan kisatapahtumien asioita. Koko ajan tulee uusia juttuja ja säännötkin uudistuvat, joten itse pitää olla ajan tasalla. Meillä on mahtava tuomariyhteisö Suomessa, Martikka korostaa.

– En olisi ikinä uskonut, millaisen maailman tämä laji minulla avaisi ja mitä kaikkea olen saanut. Tavoitteena hyvä fiilis ja kaikki kannustavat toisiaan. Tämä on maailman paras laji. HäSa

Saara Martikka

Syntynyt vuonna 1976 Oulussa.

Muutti vuonna 2003 Hämeenlinnaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ranskan kielen opettaja.

Kansainvälisen tason cheerleadingtuomari.

Suomen Cheerleadingliiton tuomarivaliokunnan puheenjohtaja.