Urheilu

Elektronisen urheilun pakka vielä levällään

Elektroninen urheilu on kasvanut maailmalla suureksi lajiksi ainakin taloudellisesti. Esimerkiksi jokavuotisen Dota2-pelin The International -turnauksen palkintopotti oli viime vuonna 24,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 21 miljoonaa euroa.

Kontrasti ruohonjuuritasolle on valtava. Suomi on e-urheilun suurmaa, mutta lajin järjestäytymisaste on heikko. Erona moneen muuhun urheilulajiin merkittäviä tekijöitä eivät ole niinkään seurat, vaan yhdistykset ja yritykset, jotka järjestävät pelitapahtumia ja -mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa seuraa ei ole, mutta pelitoimintaa järjestää kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan yhteisprojekti Bunkkeri.

Bunkkeri aikoo kuitenkin organisoida toimintaa Hämeenlinnassa vakavammin syksystä alkaen.

– Mikäli suunnitelmat toteutuvat, aiomme lähteä e-urheiluun mukaan, jos ei ihan ammattimaisesti, niin ainakin tarjoten harjoitusmahdollisuuksia niille, jotka siihen tähtäävät, paljastaa toinen Bunkkerin kahdesta vetäjästä, kaupungin nuorisotyöntekijä Mikko Virta.

Bunkkerissa on kyse vielä nuorisotyöstä, mikä on yhä olennainen osa myös Suomen Elektronisen Urheilun Liiton strategiaa. Varsinaista seuraa eivät nuorisotyöntekijät perustakaan, vaan pikemminkin tarjoavat nuorille mahdollisuuden päästä käsiksi lajiin esimerkiksi turnausten kautta.

– Siinä mielessä perustoiminnassamme ei ole kyse e-urheilusta, että yleensä urheiluun mielletään ammattimaisuus ja tavoitteellisuus. Toki turnauksissamme on ollut ihan selvästi tavoitteellisia joukkueita, Virta kertoo.

Muutamassa kaupungissa tunnetut urheiluseurat ovat ottaneet asiakseen myös e-urheilutoiminnan perustamalla kilpajoukkueita. Tällaisia on esimerkiksi Helsingin IFK:lla ja Seinäjoen Jalkapallokerholla. Myös Bunkkerin tiimi on ehdottanut yhteistyötä HPK:lle.

– Pari vuotta sitten lähestyimme varovaisella kysymyksellä tiedustellen, olisiko HPK:lla ollut kiinnostusta lähteä harrastetoimintaan mukaan. Silloin heillä ei ollut intressejä.

Suomessa elektroninen urheilu on keskittynyt isoihin kaupunkeihin, kuten Turkuun ja etenkin Helsinkiin. Hämeenlinnasta kovan tason kilpapelaajia tulee vain vähän.

Sellainen on 24-vuotias Arttu Sirkka. Sirkka pelaa ammatikseen yhtä e-urheilumaailman suosituimmista peleistä League of Legendsiä (LoL). Sirkka etsii tällä hetkellä pelipaikkaa ammattilaisjoukkueista Venäjältä tai Turkista.

Seuratoiminta on harvinaista nuoressa lajissa, jonka pariin löydetään usein pelaamalla pelejä itsekseen. Myös Sirkka löysi lajiin täysin omatoimisesti.

– Pelailin lukioaikana suhteellisen korkealla tasolla kaverien kanssa, Sirkka taustoittaa.

– Kirjoitusten jälkeen pidin välivuoden ja kokeilin, miten kilpapelaaminen onnistuu itseltä. Sillä tiellä ollaan.

”Taikkina” LoL-piireissä tunnettu hämeenlinnalainen ei tunne muita paikkakunnalta ammattilaiseksi nousseita. Samasta pelistä rahansa tienaavat suomalaiset ovat yleensä tuttuja toisilleen.

Seurat eivät ole elektronisessa urheilussa vaatimus, mutta Arttu Sirkka pitäisi toivottavana, että jonkinlaista seuratoimintaa järjestyisi Suomeen.

– Tiimit alkavat olla varovaisia kokemattomien pelaajien kanssa. Jotain seuratason harjoittelua olisi hyvä ottaa pohjalle nettipelaamisen lisäksi, muuten voi olla vaikeampaa päästä ammattitiimeihin tulevaisuudessa.

Ammattipelaajan mukaan myös huipputasolla individualismi on alkanut vaihtua järjestelmällisempään joukkuevalmentautumiseen.

– Nyt e-urheilussa alkaa olla aika isoja sponsoreita ja joukkueita. Peli on myös muuttunut enemmän tiimipeliksi, jossa yksilösuorituksella on vähemmän merkitystä, Sirkka kertoo. HäSa